Month: December 2025

Kiristaanonni yeroo baay’ee waan nuti musilimtoonni ka’abaa waaqessinu sehu.

Maqaa Rabbii Akkaan Mararfataa Akkaan Rahmata Godhaa Ta’eetiin.

47:19″Rabbiin malee dhugaan gabbaramaan
biraa akka hin jirre beeki.
فاعلم أنه لا إله إلا الله

Beekumsa Keessaa Inni Dursu Rabbii Nu Uume Beekuudha. Rabbii Keenya “Allah Malee Dhugaan Kan Waaqeffatamu Hin Jiru” Ja’anii Beekuudha.

Rabbiin Keenya Allahn Ummata Hunda Keessatti Ergamtoota Isaa “Na Qofa Gabbaraa ; Taabotoota Irraa Immoo Fagaadhaa” Je’ee Ergee Jira.

16:36″ Dhugumatti, Nuti “Rabbiin gabbaraa; taabota (gabbaruu) irraas
fagaadhaa” (jechuun) ummata hunda keessatti ergamaa erginee jirra.
ولقد بعثنا في كل أمة رسولا أن اعبدوا الله واجتنبوا الطاغوت

Erga Kana Akka Seensaatti Hubannee Booda Gama Yaada Faallaa Kiristaanota Bira Jiruutti Haa Deebinuu.
Akkana Je’u “Muslimoonni Dhakaa Gurraacha  (Hajarul Aswad) Waaqeffatu” Ja’anii Yaadu.

Hajarul Aswad Dhakaa Miidhaas Faayidaas Hin Qabneedha. Rabbii Tokkicha Allaah Kan Fayyaduus Miidhuus Danda’u Malee Hajarul Aswad Hin Waaqeffatamu.
Sahih Bukaarii Kitaaba 25, Hadiisa 83
Aabis Ibn Rabii’aa Irraa Akka Odeeffametti Umar (R.A) Gama Hajarul Aswad Dhufee Dhungatee Akkana Je’e “Ni Beeka Ati Dhakaadha ; Hin Fayyaddus Hin Miitus. Nabiyyiin Osoo Kan Si Dhungatan Arguu Baadhee Silaa Si Hin Dhungadhu”.

ﻋَﻦْ ﻋَﺎﺑِﺲِ ﺑْﻦِ ﺭَﺑِﻴﻌَﺔَ، ﻋَﻦْ
ﻋُﻤَﺮَ ـ ﺭﺿﻰ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻨﻪ ـ ﺃَﻧَّﻪُ ﺟَﺎﺀَ ﺇِﻟَﻰ ﺍﻟْﺤَﺠَﺮِ ﺍﻷَﺳْﻮَﺩِ ﻓَﻘَﺒَّﻠَﻪُ، ﻓَﻘَﺎﻝَ ﺇِﻧِّﻲ ﺃَﻋْﻠَﻢُ ﺃَﻧَّﻚَ ﺣَﺠَﺮٌ ﻻَ ﺗَﻀُﺮُّ ﻭَﻻَ ﺗَﻨْﻔَﻊُ، ﻭَﻟَﻮْﻻَ ﺃَﻧِّﻲ ﺭَﺃَﻳْﺖُ ﺍﻟﻨَّﺒِﻲَّ ﺻﻠﻰ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻠﻴﻪ ﻭﺳﻠﻢ ﻳُﻘَﺒِّﻠُﻚَ ﻣَﺎ ﻗَﺒَّﻠْﺘُﻚَ

Kanaa Ol Maal Barbaadda? Hajarul Aswad Dhakaa Hin Miines Hin Fayyadnes. Garuu Nabi Muhammad ﷺ Wanta Isaan Dhungataniif Ni Dhunganna.

Dhungachuun Qabeenya Rabbiitii Miti. Sababni Isaas Rabbiin Hin Dhungatamu. Dhungachuun Qabeenya Ilma Namaati. Dhungachuun Waaqeffatuu Miti. Dhungachuun Wanta Jaalalti Ittiin Ibsamtuudha.
Fakkeenya Ilmi Abbaa Osoo Dhungatee Waaqeffate Jechuu Miti.
Namni Tokko Osoo Tapha Tokko Injifatee Waancaa Dhungatee Waaqeffate Jechuu Miti.

Hajarul Aswad Osoo Isaaf Kan Sagadamu ; Kadhatamu ; Sodaatamu… Ta’ee Shirkii (Rabbii Gaditti Waaqeffatame) Ja’amuu Ni Danda’a. Garuu Wantoota Kanniin Hundumaa Isaaf Godhuun Dhoorkaadha.

Hajarul Aswad Dhakaa Caccabaadha. Dhagahuu , Dubbachuu , Arguu , Beekuu Kan Hin Dandeenye Yoo Ta’u Bu’uura Mana Rabbiitiif Akka Ta’uuf Jannata Irraa Dhufe.

Sunan Nasa’i Kitaaba 24, Hadiisa 2938
Abdallaah Ibn Abbaas Akka Odeessetti Nabi Muhammad ﷺ Akkana Ja’an ” Hajarul Aswad Jannata Irraayi “.
عن ابن عباس أن النبي ﷺ قال “الحجر اﻷسود من الجنة”

Hajarul Aswad Akka Hin Gabbaramne Erga Ragaadhaan Akkanatti Hubannee Worroonni Hajarul Aswadiin Waaqeffattu (Gabbartu) Nuun Ja’an Ragaan Isaanii Maalii?

Hajarul Aswad Nabi Muhammad ﷺ Ergamuun Dura Naannoo Ka’abaatti Taabotoota 360 Keessa Tokko Kan Ja’aniif Ragaan Isaanii Maali?
Jette Jettee Ganda Keessaa Osoo Hin Ta’in Ragaa Qur’aanaa , Hadiisaa Fi Seenaa Irraa Nuuf Fidaa Mee. Wanta Hin Jirre Kijiba Eessaa Baasu Ree?!

Amantiin Islaamaa Amantii Qulqulluu Rabbiin Tokkichi Allahn Keessatti Gabbaramu(Waaqeffatamu) dha Malee Dhakaa Fi Mukni Kan Keessatti Waaqeffatamuu Miti. Kanaafuu Gama Amantii Dhugaa, Qulqulluu Fi Jaalatamtuu Kan Taate Gama Amantii Islaamaa Koottaa Isiniin Jenna. Rabbiin Amantii Dhugaa Kana Isiniif Haa Hiru. Aamiin!

Qur’aanaa fi Saayinsiin Ammayyaa waa’ee Orbiitii ilaalchisee maal dubbatan. Yeroo Kana jennu, Qur’aanaa fi Saayinsiin tokko jechuu keenyaa miti. Garuu waan Qur’aanni Waggoota 1400 dura dubbate, kan Saayinsiin ammayyaa itti qaqqabe dubbachuu keenya malee. Yoo Qur’aanaa fi Saayinsiin tokko kan jennu taate dogooggora guddaadha. Wanti Nuti waa’ee kanaa irratti ibsuu barbaanne waan Qorannoon Saayinsii ammayyaa itti qaqqabe kan Qur’aanni waggoota 1400 dura dubbate ifa Gochuu dha. Mee bakka lamatti qoodnee waa’ee Orbiitii (Falaka) jedhu kana haa ilaalluu:

1. Waa’ee Orbiitii (Falak):  Qur’aanni waa’ee sochii aduu, ji’aa fi qaamolee samii biroo yeroo dubbatu, jecha addaa fi hiika gadi fagoo qabu fayyadama. “Falak” Jechi kun afaan Arabiffaatiin waan geengoo ykn daandii maramaa agarsiisa.
Aayatoonni armaan gadii dhimma kana ifa godhu:
A. Aayata “Kullun fii Falakin Yasbahuun”
Aayanni kun Qur’aana keessatti iddoo lamatti irra deddeebi’amee dhufe, kunis barbaachisummaa isaa agarsiisa: Suuraa Al-Anbiyaa’, Aayata 33:
“وَهُوَ الَّذِي خَلَقَ اللَّيْلَ وَالنَّهَارَ وَالشَّمْسَ وَالْقَمَرَ ۖ كُلٌّ فِي فَلَكٍ يَسْبَحُونَ”

Hiika: “Inni (Rabbiin) Isa halkan, guyyaa, aduu fi ji’a uumeedha. Hundinuu daandii (orbiitii) ofii isaanii keessa daaku (socho’u).”
Suuraa Yaasiin, Aayata 40 ttis akkana jedha:
“لَا الشَّمْسُ يَنبَغِي لَهَا أَن تُدْرِكَ الْقَمَرَ وَلَا اللَّيْلُ سَابِقُ النَّهَارِ ۚ وَكُلٌّ فِي فَلَكٍ يَسْبَحُونَ”

“Aduun ji’a qaqqabachuun (bakka isaa bu’uun) isaaf hin malu; halkanis guyyaa hin dursu. Hundinuu daandii (orbiitii) ofii isaanii keessa daaku (socho’u).”

Ibsa Aayata Kanaa: Kullun-Hundinuu): Jechi kun aduu, ji’a, fi akkuma aayata duraa irraa hubannutti, qaamolee halkan uumaman (urjoota) fi lafa (sababni halkan fi guyyaan lafa irratti uumamuuf) of keessatti hammata. Kana jechuun qaamni samii hundi sochii keessa jira jechuudha.

Falak – Orbiitii/Daandii) jechuudha. Akkuma olitti ibsame, kun daandii geengoo, kan maramaa ta’e agarsiisa.
Yasbahuun jechuun Ni daaku jechuudha. Jechi kun Arabiffatti sochii qaama tokkoo kan ofuma isaatiin ofirra naanna’aa deemu agarsiisa. Akkuma nama bishaan keessa daakuu jechuudha. Kunis aduun, jiinii fi lafti yeroo orbiitii isaanii keessa deeman, ofirraas naanna’uu (rotation) isaanii agarsiisa.

Dinqiin isaa, jechi Yasbahuun jedhu gara duubaatti yoo dubbifames “Yasbahuun” ta’a.  Kunis sochii irra deddeebii fi kan hin dhaabbanne agarsiisuu danda’a.

Yaada “Aduun ni Socho’a” Jedhu; Hanga jaarraa dhihoo asitti, saayintistoonni Awurooppaa aduun bakka tokko dhaabbatti (static) jedhanii amanu turan. Garuu Qur’aanni ifatti aduunis akka sochootu ibsa.
Suuraa Yaasiiin, Aayata 38 irratti:
“وَالشَّمْسُ تَجْرِي لِمُسْتَقَرٍّ لَّهَا ۚ ذَٰلِكَ تَقْدِيرُ الْعَزِيزِ الْعَلِيمِ”

“Aduun iddoo murtaa’e) kan isheedhaaf murameef ni fiigdi (socho’a). Kun murtoo (Rabbi) Injifataa, Beekaati.”
Jechi “Tajrii” jedhu ni fiigdi jechuudha. Aduun bakka tokko dhaabbachuu ishee Qur’aanni ni morma.
Walumaagalatti: Qur’aanni ifaan ifatti, Qaamonni samii (aduu, ji’a, urjoota, lafa) hundi ni socho’u. Tokkoon tokkoon isaanii daandii (orbiitii) mataa isaanii qabu.
Sochiin isaanii akka daakuuti, kunis ofirra naanna’uu fi orbiitii keessa deemuu agarsiisa.
Aduun bakka tokko hin dhaabbattu, isheenis orbiitii mataa ishee qabdi.

2. Ilaalcha Saayinsii Ammayyaa: Orbiitii fi Sochii Samii;  Saayinsiin ammayyaa ragaa qabatamaa hedduun wantoota Qur’aanni waggaa 1400 dura ibse kana itti qaqqabeera.
Qaamni Samii Hundi ni Socho’a: Yaada “wantoonni samii hin socho’an” jedhu durii, saayinsiin kuffiseera. Aduun, pilaanetoonni ishee (lafa dabalatee), ji’oonni isaanii, fi urjoonni hundi sochii walxaxaa keessa jiru.

✅️Orbiitiiwwan (Daandiiwwan):
-Jiini  lafa naanna’a.
-Lafii fi pilaanetoonni biroo aduu naanna’u.

-Aduun mataan ishee bakka tokko hin dhaabbattu! Akkuma Qur’aanni jedhe, aduun sirna pilaanetootaa ishee (Solar System) guutuu waliin, wiirtuu gaalaaksii keenyaa (Milky Way Galaxy) naannofti. Saffisa tilmaamaan 220 km/sekondii ta’uun socho’a. Naannoo tokko guutuu gochuuf waggoota miliyoona 230 itti fudhata.
-Gaalaaksiin keenya (Milky Way) mataan isaas ni socho’a. Gara gaalaaksii biroo kan “Andromeda” jedhamuutti saffisa guddaan siqaa jira.
✅️Sochii “Daakuu” (Rotation and Revolution):
-Lafri: Yeroo aduu naannoftu (revolution), ofirras ni naannofti (rotation). Kun halkan fi guyyaa uuma.
-Ji’a: Yeroo lafa naanna’u, ofirras ni naanna’a. Sababa kanaaf, nuti yeroo hunda fuula ji’aa isa tokko qofa agarra.
-Aduun: Ofirras ni naannofti.
✅️Seera Uumaa (Physical Laws): Sochiin kun hundi akka tasaa miti. Seerota fiiziksii kan akka harkisa lafaa (gravity) fi seera sochii Newton hordofee adeema. Qur’aanni kana “Taqdiirul-‘Aziizil-‘Aliim” (Murtoo Injifataa, Beekaati) jechuun ibsa. Kunis sirna (system) uumamaa kan herrega sirrii fi seera cimaan hoogganamu ta’uu isaa agarsiisa.

Akkuma waa’ee boca lafaa irratti argine, dhimma orbiitii irrattis ilaalchi Qur’aanaa fi saayinsii ammayyaa guutummaatti wal-simu. Qur’aanni yeroo saayinsiin hawaa hin jirreetti ragaa sirrii fi ifa ta’e kenne. Fkn, aduun bakka tokko akka hin dhaabbanne ibsuun isaa, dinqii Qur’aanaa kan biraati. Kunis ammas ragaa Qur’aanni jecha uumaa addunyaa kanaa ta’uu isaa mirkaneessudha.

Akka amantii Islaamaatti, kaayyoon uumama ilma namaa ifa, qajeelaa fi Qur’aana keessatti bal’inaan ibsameedha. Kaayyoon uumama ilmaan namaa qabxiilee armaan gadii kana of keessatti hammata. Mee haa ilaalluu:

1. #Kaayyoo_Guddaa: Rabbiin (SW) Qofa Gabbaruu (Ibaadaa) Kaayyoon inni guddaan fi bu’uuraa ilmi namaa uumameef, Rabbiin (Subhaanahuu wa Ta’aalaa) qofa gabbaruu (ibaadaa gochuu) dha. Kunis Qur’aana kabajamaa keessatti ifatti dubbatamee jira.

وَمَا خَلَقۡتُ ٱلۡجِنَّ وَٱلۡإِنسَ إِلَّا لِيَعۡبُدُونِ
Jinniifi ilma namaa akka Ana qofa gabbaraniif malee hin uumne. [Zaariyat 51:56]

Hiikni Ibaadaa’ ykn ‘gabbaruu’ kun salaata, sooma, zakaa fi hajjii qofa irratti kan daangeffamee miti. Garuu, jireenya guutuu keessatti waan Rabbiin jaallatuu fi itti gammadu hunda, niyyaa qulqulluun hojjechuu of keessatti qabata. Fakkeenyaaf:
✅️Hojii halaal (kan heeyyamame) hojjechuu.
✅️Haqa dubbachuu fi ragaa ba’uu.
✅️Maatii ofii kunuunsuu.
✅️Ollaafi fira wajjin hariiroo gaarii qabaachuu.
✅️Warra rakkataniif birmachuu.
✅️Beekumsa barbaaduu fi barsiisuu.
✅️Amala gaarii qabaachuu
✅️Amanammummaa.
✅️Wanti hojjennu hundi, yoo Rabbiif niyyanne, ibaadaa ta’a.
2. #Bakka_Bu’aa (Khaliifaa) Ta’uu: Kaayyoo isa lammaffaa kan isa duraa wajjin walqabatu, ilmi namaa lafa kanarraatti ‘Khaliifaa’ ykn bakka bu’aa ta’ee muudamuusaati. Kunis itti gaafatamummaa guddaa qaba.

وَإِذۡ قَالَ رَبُّكَ لِلۡمَلَٰٓئِكَةِ إِنِّي جَاعِلࣱ فِي ٱلۡأَرۡضِ خَلِيفَةࣰۖ قَالُوٓاْ
Yeroo Gooftaan kee malaa’ikootaan “dhugumatti, Ani (ilmaan namaa) dachii keessatti bakka bu’aa (khaliifaa) taasisuufan jira” jedhes [yaadadhu]. [Al-Baqarah 2:30]

Dirqama bakka bu’ummaa kana keessatti kan argaman: Lafa kunuunsuu fi misoomsuu, Qabeenya uumamaa tiksuu, biqiltuu dhaabuu, naannoo qulqulluu taasisuu, Haqaa fi haqamummaa lafa irratti diriirsuu, Miidhaa fi cunqursaa dhabamsiisuu, Seera Rabbii lafa irratti hojiirra oolchuu, Jireenya hawaasaa qajeelfama Rabbii irratti hundaa’ee gaggeessuu.

3. #Qormaata: Jireenyi addunyaa kun iddoo qananii ykn boqonnaa isa dhumaa osoo hin taane, iddoo qormaataati. Rabbiin ilma namaa uumee, filannoo bilisaa (free will) kenneefii, akka inni ajaja Isaa hordofee fi dhoorkaa Isaa irraa fagaatu laaluuf.

ٱلَّذِي خَلَقَ ٱلۡمَوۡتَ وَٱلۡحَيَوٰةَ لِيَبۡلُوَكُمۡ أَيُّكُمۡ أَحۡسَنُ عَمَلࣰاۚ وَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡغَفُورُ
(Rabbiin) Isa eenyuu keessantu irra toltuu akka hojjatu isin qoruuf jecha du’aafi jireenya uumeedha. Innis injifataa, araaramaadha. [Al-Mulk 67:2]

Qormaatni kun rakkinoota, qananii, hiyyummaa, durummaa fi wantoota jireenya keessatti nama mudatan hunda of keessatti hammata. Ilmi namaa haalota kanneen keessatti akkamitti akka Rabbiif ajajamu ilaallama.

4. #Galma_Dhumaa: Jireenya Aakhiraa (Jannata Argachuu)
Kaayyoon kun hundi gara galma dhumaatti geessa: Jireenya Aakhiraa (Jireenya Boodaa). Addunyaan kun bakka hojiiti, Aakhiraan immoo bakka mindaati. Namni kaayyoo uumama isaa beekee, Rabbiif ajajamee, qormaata addunyaa kanaa obsaan dabarse, mindaa isaa Jannata argata. Jannatni iddoo qananii bara baraati. Namni immoo kaayyoo isaa dagatee, Rabbiif fincilee, fedha lubbuu isaa qofa hordofe, adabbii isaa Jahannam (Ibidda Azaabaa) keessatti argata.

Walumaagalatti, akka Islaamummatti, kaayyoon uumama ilma namaa; Rabbiin tokkicha gabbaruu (Ibaadaa) dha.

Kanaanis gammachuu fi mindaa bara baraa (Jannata) Aakhiratti argachuu dha.
Kanaaf, jireenyi ilma namaa akka Islaamummatti tapha ykn waan tasa uumame osoo hin taane, hiikaa fi galma guddaa kan qabuudha.

Beekumsa walii galaatiif akka isiniif ta’uuf; Namni hin beeyne baraa. Qaayidaan ❝الغاية تبرر الوسيلة❞ yookiin immoo Afaan Ingiliffaatiin  ❝The end justify the means❞ (Namni Afaan Arabaa dubbisuun isa rakkisu yoo jiraate “Al-Ghaayatu Tubarriru Al-wasiilaa” ja’a Arabiffaan) ja’u Warra siyaasaa biratti  ❝The theory of  Consequentialism❞ jedhamuun beekkama. Hiikni isaa immoo haaluma nama hundaaf ifutti yoo hiikne ❝Kaayyoo keetu karaa irra deemtu siif halaaleeysa!❞ jechuudha.

Karaa biraatiin Bakka itti deemtu malee karaa deemtuun hin filatin jechuudha.

Qaayidaan kun kan muslimootaa miti. Kan bu’uura amantii islaamaallee qabu miti. Yeroo jalqabaatiif namticha ‘Niccolo Machiavelli’ ja’amuutu kitaaba isaa ‘The Prince’ ja’amu keessatti lafa kaaye. Namtichi kun Lammii Xaaliyaan yoo ta’u; Namoota siyaasaa (polititians) biratti ❝the father of modern political science.❞ ja’amuun beekkama. Kitaaboonni inni barreesse hedduun; keessattu kitaaba ‘The Prince’ ja’amuun beekkamu dabalatee kitaaboota siyaasa shiraatiin guutamaniidha.
–
Haa ta’uu malee garuu Qaayidaa kana akka waan amantii islaamaa irraa ragaa itti argataniitti warri/jama’aan bu’uura godhatee socho’u nu keessa ni jira. Jama’aa kana kaayyoon isaanii amantii islaamaa moosisuu osoo hin taane kuffisuudha. Gubbaa isaaniirra waan amantii islaamaatiif tumsan fakkaatu. Kaayyoon isaanii garuu faallaadha.

Kana yoon ja’u miseensoonni jama’aa kanaa hundi kaayyoo dhokataa (secret goal) kana beekanii jiran jechuu miti. Irra baay’een haala jechuun danda’amuun hedduun miseensoota isaanii bareedina gubba gubbaa qofa ilaaluudhaan kan itti seenaniidha.

Jama’an kun maqaa tokkummaa ja’uun Khurafaataa fii Bida’aa gara garaa akka Amantii islaamaa faaluuf cichee halkanii guyyaa hojjeta. Jama’aa kana jama’aa biraa irraa wanti adda isaan taasisu ejjennoo dhaabbataa tokko hin qaban. Yoo suufiyyaa bira dhaqan suufiyyaa ta’u. Yoo tabliigha bira dhaqan tabliigha ta’u. Yoo jama’aa biraa bira dhaqaniis haaluma jara san fakkaatu qabaatu. Walumaa galatti jechi “Gaararraa” ja’u eenyummaa isaanii sirritti ibsa. Gaararraa beeytuu? Gaararraan bineensa xiqqaa kan iddoo mukaa fii baalaa jiraatuudha. Bineensa biraa irraa wanti adda isa taasisu inni bifa dhaabbataa hin qabu. Bifti isaa bifuma iddoo jiraatuu sana fakkaata. Yoo iddoon inni jiraatu adii ta’e bifti isaas adii ta’a. Yoo bifti iddoo inni jiraatuu gurraacha ta’e bifti isaas akkasuma.

Kana hunda akka godhan kan isaan taasisu kaayyoo siyaasaa isaanii kan “Machiavelli” irraa korrajame kan ❝الغاية تبرر الوسيلة❞ ja’uudha.
–

📚 Gara jecha ijoo keenyaatti yoo deebinu akkumaan olitti tuqe ❝الغاية تبرر الوسيلة❞ jechuun:-
–
🚷 Zinaa hojjechuun galma kaayyoo keetiiti yoo ta’e zinaa hojjechuun siif halaali jechuudha.

⚔ Hatuu fii kijibuun galma kaayyoo keetti si geessa yoo ta’e hatuu fii kijibuun siif halaali jechuudha.

🗡 Lubbuu namaa ajjeesuun galma kaayyoo keetti si geessa yoo ta’e dhiiga namaa dhangalaasuu fi lubbuu namaa ajjeesuuniis (kan muslimaatillee yoo ta’e) siif halaali jechuudha.

Kun immoo gonkumayyuu Qaayidaa Amantii islaamaa miti. Qaayidaa muslimootaas miti. Ta’aas hin turre. Ful-duraas ta’uu hin danda’u. Amantiin islaamaa Qaayidaa(principle) jal’inaa kan akkanaa kana irraa qulqulluudha. Akka namni waan hin taane fafakkeessee waan akkanaa kanaan isin hin joonjeessine yoo barbaaddan Aqiidaa amantii islaamaa sheekootii fii ulamaa’ii teenya gurguddoo irratti baradhaa. Ija banadhaa. Kuni dimshaashumatti yaadachiisaaf kan dhiyaateedha. Bal’inaan walitti dachaana. Nagayatti..

Namticha Rifeensa ciru tokkootu namticha maammila isaa kan Rifeensa cirachaa jiruun akkana je’e ❝Akka Rabbiin hin jirre beeytaa garuu ati?❞ je’ee gaafate. Namtichi maammila isaa kuniis baay’ee ajaa’ibee  ❝Akkamitti?❞ je’ee gaafii gaafiin deebiseef. Namtichi rifeensa muru kuniis ❝Hin argituu? Osoo Addunyaan tun Rabbii isii uume qabaattee; Waraanni, Beelli, Rakkoon fii Seer-dhabummaan kun hundi hin uumamu ture. Kanaafuu Rabbiin yeroo tokko nu uumee nu dhiisee deeme ykn irraanfate❞ je’een.

Namtichi Rifeensa murachaa turees nama akkaan hikmaa qabu waan ta’eef akkuma namtichaatti innis faraqaa isaatti ❝Rifeensa murtuu wanti ja’amu tokkolleen akka hin jirre beeytaa garuu?❞ je’ee gaafate. Namtichi Rifeensa muruus hedduu dubbiin waan isa dhibdeef ❝Akkamitti?❞ je’ee maammila isaa kana inniis gaafii gaafiin deebiseef. Namtichi rifeensa murachaa ture kuniis ❝Eyyeen! Rifeensa murtuun(namni rifeensa namarraa ciru) osoo jiraatee Namni Rifeensi isaa irratti guduraayee fi Areedni isaa irratti buuka’e biyya kana keessatti hin mul’atu ture.❞ je’ee deebiseef.

Yeroo kana namtichi Rifeensa ciru kun ❝Lakkii Namoonni akkasii kun gara ‘Rifeensa ciruu’ waan hin dhufneef malee osoo isaan ‘Rifeensa Murtuu’ bira dhufanii Nama rifeensi isaa guduraayee fii Areedni isaa buuka’e tokkollee hin argitu ture❞ je’ee namticha maammila isaa kanaaf deebii laateef. Namtichi maammila isaa kuniis ❝Dhugaa dubbatte! Rakkoon addunyaa teenya tanarra jiruus akkuma kana; Namoonni Rabbii isaan uume irraa waan fagaachaa adeemanii fii gara isaatti waan dhufuu didaniif malee Waan Rabbiin hin jirreef miti.❞ je’ee deebii akkaan nama quubsitu laateefii biraa deeme.

Kanaafuu Obboleessoo ofiif jal’attee Rabbi hin sakkabin. Rakkoo si mudate keessaa ba’uuf jalqaba Gara Rabbii keetti deebi’i. Isa gargaachifachuudhaan wanti hundi ni laaffatti waan ta’eef. Kanuma!

Sababoota gurguddoo Afran armaan gadii kanaaf jecha karaan fayyinaa ykn jannataa islaamummaan alatti gonkumayyuu, yoomiyyuu hin jirus, hin argamus.
.
✅1ffaa: Amantii Ilmi namaa hundi irratti dhalateedha.
.
Ilmi namaa dhalachuun, du’uun, Haxxifachuun, Hamamoochuun, Rafuun, Nyaachuu fi dhuguun, Guddachuun, dulloomuun Seera uumamaa kan inni jaalatuus jibbuus ittiin buluuf dirqamuudha. Kanumaafi Rassuulli Keenya(صلى الله عليه وسلم) Amantiin islaamaa Amantii Uumamaa ta’uu akkana jechuudhaan nuuf ibsu:-
.
Imaam Muslim Kitaaba 040, Lakkoofsa 6853

Abu Hureeyiraa(ﺭﺿﻲ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻨﻪ) irraa akka odeeffametti Ergamaan Rabbii(صلى الله عليه وسلم) akkana jedha:-
.
عَنْ أَبِي هُرَيْرَةَ رَضِيَ اللَّهُ عَنْهُ، قَالَ: قَالَ النَّبِيُّ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ: «كُلُّ مَوْلُودٍ يُولَدُ عَلَى الفِطْرَةِ، فَأَبَوَاهُ يُهَوِّدَانِهِ، أَوْ يُنَصِّرَانِهِ، أَوْ يُمَجِّسَانِهِ….» رواه البخاري ومسلم وغيرهما.፤
.
«Daa’imni dhalatu kamiyyuu Fixraa (Islaamummaa) irratti malee hin dhalatu. Maatiin isaa garuu; Kiristiyaana Isa taasisu yookiin yahuudaa isa taasisu yookiin Warra Ibidda gabbaru isa taasisu malee…» [Bukhaarii fi Muslim]

…….
Kanumaan Wal qabatee Allaahnis Qur’aana irratti Akkana ja’a:-
.
فَأَقِمْ وَجْهَكَ لِلدِّينِ حَنِيفًا ۚ فِطْرَتَ اللَّهِ الَّتِي فَطَرَ النَّاسَ عَلَيْهَا ۚ لَا تَبْدِيلَ لِخَلْقِ اللَّهِ ۚ ذَٰلِكَ الدِّينُ الْقَيِّمُ وَلَٰكِنَّ أَكْثَرَ النَّاسِ لَا يَعْلَمُونَ [٣٠:٣٠]
.
«(Yaa Muhammad!) Karaa haqaatti deebi’uun fuula kee diiniif sirreessi. Uumaa Rabbii ishee inni irratti nama uumees (qabadhaa). Uumaa Rabbii Jijjiiruun hin jiru. Santu amantii sirriidha. Garuu irra hedduun namootaa hin beekan.» (30:30) 
.
✅2ffaa: Amantii Rabbiin Ilma namaatiif filatee, jaalateedha.
.

الْيَوْمَ أَكْمَلْتُ لَكُمْ دِينَكُمْ وَأَتْمَمْتُ عَلَيْكُمْ نِعْمَتِي وَرَضِيتُ لَكُمُ الْإِسْلَامَ دِينًا
.
«Amantii keessan har’a isiniif guuteera, ni’imaawwan kiyyas isin irratti dhangalaasee. Amantiis islaama isiniif jaaladheera.» (5:3)
—
✅3ffaa: Amantii takkittii Rabbi biratti fudhatama Qabduu dha.
.
إِنَّ الدِّينَ عِندَ اللَّهِ الْإِسْلَامُ
.
«Dhugumatti amantiin Rabbiin biratti (fudhatama qabu) Islaama qofa.» (3:19)
—
✅4ffaa: Amantii namni isii ala amantii biraa barbaade hoonga’uudha.
.
وَمَن يَبْتَغِ غَيْرَ الْإِسْلَامِ دِينًا فَلَن يُقْبَلَ مِنْهُ وَهُوَ فِي الْآخِرَةِ مِنَ الْخَاسِرِينَ [٣:٨٥]
.
«Namni Islaamaan alatti amantii barbaade isarraa hin qeebalamu. Aakhirattis inni warra hoonga’an irraayi.» (3:85)
.
Kanaafuu osoo aduun gara seenteen hin deebi’in yookiin immoo osoo lubbuun kokkee si hin ga’in gara islaamummaa koottuu cinqii addunyaatii fii azaaba aakhiraa irraayis bilisa of baasi. Islaamummaan ala fayyinni hin jiru. Dhugaan jirtu Kanuma hadhooytuus liqimsi, yoo siif liqimfamte immoo qoodi (share) godhi.

Dubartiin Jireenya Keetiif Gahee Olaanaa Qabdi

Guyyaa Tokko Abbaa Manaa Fi Haati Manaa Wal Lolan Manguddoon Biyyaatiis Araaraaf Erga Walitti Qabanii Booda Rakkoo Keessan Himadhaa… Yeroo Ja’aniin

Abbaa Manaa: “Ani Dadhabee Yeroon Hojii Irraa Deebi’u Dadhabbii Baafachuun Barbaada Garuu Iyyeensi Mucaa Isii Boqonnaa Mitii Dhiphina Natti Ida’a…

Manguddooniis Abbaa Manaa Kana Taajjabaa “Tan Biraa Hoo?” Ja’aniin

Abbaa Manaa: “Ani Yeroon Hojii Irraa Deebi’u Mucaa Fuudhi Naan Jettee Ittoo Gooti Aannan Mucaa Danfisti… Maal Qaba Osoo Ani Hojii Irraa Hin Deebi’in Dura Waan Hunda Xumurtee Na Eeydee…
(Aariidhaan) Hanga Ani Hojii Irra Oolee Dhufu Isiin Akka Feetetti Taa’aa Ooltee…” Je’e

Sana Booda Haati Manaatiis Manguddoo Duratti Ol Kaatee “Dhiifama Naaf Godhi Itti Hin Deebi’u” Jettee Akka Manguddoon Deeman Goote

Eega Bulanii Booda Haati Manaa Tun Mucaa Isii Fudhattee Gara Mana Haadha Isii khutte
Abbaan Manaa Kun Hojii Irra Oolee Dadhabee Yeroo Dhufu Manni Isaa Cufaadha Hulaa Banatee Yeroo Seenu Manni Keessi Ni Qabbanaawa Oowwisuuf Yaaluus Milkaa’uu Hin Dandeenye Uffata Ida’atee Uffatee Nyaata Haati Manaa Isaa Qopheessitee Deemte Nyaatee Callisni Mana Keessaa Yeroo Isa Dhiphisu TV Banatee Garuu Sagalee Gurraan Dhaga’uu Barsiifate Sagalee Mucaa Isaa San Yaaduu Eegale

Ganama Yeroo Ka’u Faxaraa Fi Seeqinsa Inni Jaalatu Kolfi Haati Manaa Isaa Hin Jiru Dallanee Fuula Isaa Dhiqatee Gara Bakka Hojii Isaatti Khute Faxara Isaa Kaaffee Bakka Hojii Isaatii Nyaatee Garuu Akka Kan Haadha Manaa Isaatti Isa Hin Gammachiisne Haati Manaa Naaf Bilbiltii Je’ee Bilbila Isaa Irra Deddeebiidhan laalus Isiin Garuu Hin Bilbilleef Bakka Hojii Oolee Galgala Hiriyoota Isaa Waliin Hiraata Nyaatee Taphatee Galgaleeffatuus Manni Onaan/Duwwaan Sun Akkuma Isa Eegutti Jira Akka Waan Manni Kun Isa Nyaatutti Mana Kanatti Deemuu Sodaachuu Eegale
Akka Mana Gaddaatti Isa Jibbisiisuu Itti Fufe

Dhimma Kana Taa’ee Yeroo Itti Yaadu Edaa Namni Haadha Manaa Malee Hir’uudha…
Edaa Mucaan Bohaartii Fi Haara Galfiidha… “Dhiifama Naaf Godhi Naaf Araarami” Je’ee Manguddoo Itti Ergate

Xumurame

Ani Kanin Jedhu Wanta Gammachuu Siif Kennu Osoo Hin Dhabin Dura Addaan Baasii Beeki!

Kabaji Haadhoolii
Kabaji Obboleettii
Kabaji Jaartii
Kabaji Dubartii

👌 Yoo Dhugaan Kan Isaan Kabajju Taate Ati Milkooyte

1, → Maalif akka dhalatte,  of gaafadhuutii hubadhu!
2, → rabbii  si uume sodaachuu dirqama kee godhadhu!
3, → Kabajaa fi naamusa kee eeggadhu!
4, → Kaayyoo tee irratti,  kutannoo fi murannoo qabaadhu!
5, → Osoo rakkoon hin dhufin, rabbii kee yaadadhu!
6, → Yemmuu balleesite,  dafii dhiifama gaafadhu!
7, → Jireenya injifachuuf, dursa ofiikee injifadhu!
8, → rabbii kee kadhachuu; amala taasifadhu!
9, → Umurii dheerachuu yoo feete, waan gaarii hojjedhu!
10, → Nama kamiifuu,  ilaalcha gaarii fi kabaja qabaadhu!
11, → Haqaa fi dhara,  ragaan xiinxali adda baafadhu!
12, → Ejjannoo sirrii kan mataa keetii qabaadhu!
13, → Qabeenyas dhabdu,  amalaa fi garraamummaa qabaadhu!
14, → Namummaa keetin,  of tahii mul’adhu!
15, → Hiriyyaa nama hamatuu fi nama sobu; irraa fagaadhu!
16, → Sammuu keetin, of abboomii jiraadhu!
17, → Yeroo gaa’ilaaf nama filattu,  bareedinna bifa osoo hin taane, bareedinna qalbii ilaalii filadhu!
18, → Haqaa fi mirga keef,  sodaa tokko malee falmadhu!
19, → Lammii fi biyya keef,  bilisummaa dheebodhu!
20, → Barnoota amaantaa teetii, jabeessii  baradhu!
21, → Yemmuu duroomte,  hiyyeesota yaadadhu!
22, → Warroota dhukkubsatan,  bira dhaqii gaafadhu!
23, → Haadha fi abbaakee,  kabajii kunuunfadhu!
24, → Nama tola oltummaa siif ole,  hundaa galateefadhu!
25, → Waan filattu,  adda baafadhu!
26, → Du’a booda jireenyi jiraachuusaa qalbifadhu!
27, → Furtuu jannataa fudhachuuf,  dhuugaadhan jilbeefadhuutii rabbii kee kadhadhu!
28, → Eessaa, maalif,  eenyun, maaliin akka dhufte; Eessaa fi maalirraa akka jirtu; akkasumas, Eessaa fi maaliif akka deemtu; sirriitti gadiifageenyaan xiinxalii hubadhu!
29, → Gorsaa kiyya gabaabaa kana, adaraa qomatti naaf qabadhu!
30, → Hundumaa olitti rabbii   Ogummaa akka siif kannuuf, dadhabbii malee karadhu!
     => Dubbisuu keessaniif → Galata qabdan!
              Horaa Bulaa

GORSA LUQMAN HAKIM ILMA ISAA GORSE #SHARE GODHI

1. Sodaa Rabbii Daldala Kee Taasifadhu Bu’aa Guddoo Argattaatii.
2. Hedduu Bakka Du’aa Deemuu Guddisi Aakiraa Si Yaadachiiftii.
3. Bakka Cidhaa Deemuu Hin Guddisin Addunyaa Si Jaalachiiftii.
4. Lukkuu Kormaa Irra Laafaa Hin Ta’in, Innuu Sii Rafuu Halkan Ka’ee
Iyyaatii.
5.Wallaalaa Jaalachuu Hin Hawwin, Wanti Ani Itti Jiru Tun Gaariidha Jedhee Itti Fufaatii.
6. Badii Takka Ergan Balleesse Boodan Towbadha Hin Jedhin
Osoo Ati Hin Towbanne Duuti Tasa Sitti Dhuftiitii.
7. Rabbii Kee Sodaadhu, Garuu Sodaa Isaa Nama Hin Agarsiifatin Akka Namni Si Kabajuuf
Osoo Qalbiin Kee Badduu
Taatee Jirtuu.
8. Hamtuu Irraa Fagaadhu Hamtuunis Sirraa Fagaattiitii.
9. Ulamaa’ii Saa’ibuu Fi Gorsa Haayyootaa Dhaggeeffachuun Sirratti Haa Jiraatuu.
10. Kijiba Irraa Dhorkami Bareedina Fuulaa Sirraa Deemsisatii.
11.Haala Hammaachuu Irraa Fagaadhu Yaadaatu Sitti Heddummataati.
12. Nama Waa Sirraa Hin Hubanne Hubachiisuuf Dadhabuurra Siidaa/Dhagaa Guddaa Sochoosuutu Irra Laafa.
13. Nama Wallaalaa Hin Ergatin, Yoo Nama Ergattu Dhabde Ofumaa Of Ergadhu.
14.Bara Tokkotu Dhufa Kan Namni Waan Beeku Kessaatti Rakkatu. [Waan Hamtuu Baayyee Waan Arguuf]
15. Iddoo Qubsuma Nama Rabbi Zakkaru Bira Taa’uu Filadhu Yoo Beekaa Taate Beekumsatu Siif Ida’amaa Yoo Wallaalaa Taate Beekumsaa Argattaati
16. Nama Rabbi Hin Zakkarre Bira Hin Taa’in
Yoo Beekaa Taate Beekumsi Kee Si Hin Fayyadu [Yoo Isa Barsiiste Malee] Yoo Wallaalaa Taate Wallaalummaa Ida’ataatii
17. Nyaata Kee Nama Rabbi Sodaatu Malee Hin Nyaachisin Ajriitu Si Jalaa Xiqqaataati.
18. Hoggaa Mari’attu Beekaa Waliin Mari’adhu Karaa Irratti Si Qajeelchaati
19. Duniyaan tun Galaana Qileedhaati , Kanaafuu Ati Doonii Kee Sodaa Rabbii Taasifadhu Waan Keessatti Fe’attu Ammoo Iimaana Godhadhu.
20. Waan Ulfaatu Hedduun Baadhadhee Arge Garuu Waan Akka Ollaa Badaa Ulfaatu Hin Agarre.
21 Waan Hadhaahu Hedduun Dhandhamee Arge Garuu Waan Akka Hiyyummaa Hadhaahu Hin Agarre.
22. Waan Barattetti Hanga Daleydutti Kan Biraa Barachuuf Hin Jarjarin
23. Nama Tokko Obboleessa Taasifachuu Yoo Barbaadde Dura Mufachiisii laali, Yoo Irra Siif Darbe Obboleessa Jabaadha Qabadhu Yoo Irra Siin Darbin Irraa Fagaadhu
24. Bakka Irraa Dhufterra Ganda Itti Deemtu Kan Aakhiraa Santu Sitti dhihoodhaa Beeki.
25. Yaa Rabbi Naaf Araarami Jechuu heddummeess, Yeroo Takkatu Jira Kan Rabbiin Du’aa’ii Keessatti Hin Deebifne.
26. Liqii Irraa Fagaadhu Guyyaa Si Xiqqeessitti Halkan Immoo Si Yaaddessiti.
27. Ani Callisuu Kiyyatti Takkaa Gaabbee/Sheenawee Hin Beeku
Dubbachuun Yoo Meeta Taate Callisuun Warqii Dha Beeki…


• Warraa Waan Dubbisetti
Fayyadamu Ittiin Gorfamu Rabbii Nu Haa Taasisu
#Aamiin

#tokkoon mucaa dardaraa akkana ja’a…
Yeroon umrii dardarummaa dura seenu kaniin hedduu mana hin dhufne, akkasuma manattis yeroon hin deebineen ture, akki kun ammoo ummaa tiyya hedduu dallansiisa…
Sababaan: guyyaa yeroon mana jiru irra hedduu rafeetin galgalaas yeroo ummaan tiyya rafte booda manatti deebi’a ja’a…

#ummaan tiyya haala kanarraa na dadhabnaan waraqaa barreysitee firija gubbatti naaf maxxansuu eegalte..waraqaan bakka nyaanni jiruu fi bakkaan waanin dhugu itti naaf qopheeysitu itti naaf himtee irraa fudhadhuudha…

#guyyaan ni deeme, yeroonis ni dheeratte osuma galgala hunda waraqaa naaf maxxansitee bakkaan haajaa tiyya irraa fudhadhu naaf himtuu…

#halkanirraa halkan tokko tureetin manatti deebi’e yeroon deebi’u akkumaan barettin waraqaa firija gubbatti maxxansaa arke.. waraqaa San dubbisuu hifadheetumaan firraa dhiisee gama hirriba kiyyaa rafutti seene…!!!

#ganama yeroon dammaqu dalayduu mana keenyaa ta boochu ta imimmaan ija isii guutee jiru ta na kaaftuun arke.
Yeroon hirribarraa dammaqu…
Ummaan tee duniyaa irraa deemteeti jirti naan jatte..!!

#hangam takkaan ummaa tiyyaa wajjiin addaan bahun na laaleeyse, na rifachiise.. hangaan isii awwaalutti niin obse.!!
Galgala yeroon manatti deebi”u qalbiin tiyya yaadaan guutamte ijji tiyya haala imimmaanin guutamteeniin dhufee siree tiyyarra ciise..!!

#osumaan ciisutti jiruutin waraqaa ummaa tiyyaa taniin hin dubbisin San yaadadhe rifadhee lafaa ol ka’ee…gama alawaadaa jarjareetin waraqaa firija gubbaa buqqaasee dubbisutti seene…!!!

#yaanni daranaati natti jabaate rakkoon natti cimte, waraqaan yeroo tana bakka nyaanni jiruu fi bakka dhugaatin jirturraa hin haasoytu.. waraqaa kessa akkanaatu barreyfamee jira…
” yaa ilma kiyya arraan tana qacollatti na dhukkuba yeroo mana dhufte na kaasiiti mana haakimaa na geeysi..!!” Jatti…
[و قضى ربُكَ آلآ تعبدوا إلا إياه و بالوالدين إحسانا]….
“Osoo booda hin sheenoyne haadhaa fi abbaa keenyatti tola haa oolluu..!!!!!!