Month: November 2025

“Rasuulli Rabbii Sallallaahu Aleeyhi Wasallam, Guyyaa Qiyaamaa Guyyaa Gaaddisa Rabbii malee Gaaddisni biraa hin jirre, Rabbiin nama torba Gaaddisa isaa jala kaayaa Ja’e” Hadiisa Kana Bukhaarii fii Muslimtu Gabaase

Namoonni Torban saniis akka Armaan Gadii kana ….

1: Bulchaa Ykn Daanyaa Haqaan Nama Hogganu
2: Dargaggeessa Ibaadaa Rabbii Irratti Guddate
3: Nama Qalbiin isaa Masjiidatti Rarraatuu taate
4: Namoota lama kan Rabbumaaf Jecha wal jaalatee ammaas jaalaluma Rabbii sanirratti addaan bahe.
5: Gurbaa tokko kan dubartiin aangoo fii bareedina qabdu takka koottuu Badii natti dalagi jattee isa yaamtee, Ani Rabbiin sodaadha ja’ee jalaa dide.
6: Nama tokko kan dhokeessee sadaqaa kennate hanga waan harki mirgaa isaa kennitu harki biraa isaa hin beeynetti.
7: Nama Yeroo kophaa isaa taa’u Rabbi Yaadatee ijji isaa imimmaan Dhangalaastu.

• Mee Yaa obboleeyyan kiyya anaa fii isin hoo Warra Torban kana keessa ni jirra moo hin jirruu ammumarraa eegallee if haa gaafannuu.

• Oowwi Guyyaa qiyaamaa lallaafaa akka Addunyaa kana sitti hin fakkaatin, Guyyaa Qiyaamaa namni hundi hanguma Badii isaatiin oowwarraa kan kahe dafki isarraa yaa’u isa ukkaamsuuf taa’a.

• Kanaafuu Yaa obboleeyyan kiyya mee akka Guyyaa San Gaaddisa Arshii Rahmaan jala teenyuuf ammumaan wantoota asii olitti irraa dubbanne kanaa fii kan biraatiis hojjannee Guyyaa San haa gaaddiseeffannuu.

• Rabbiin Warra guyya San Gaaddisa isaa jala taa’u Irraa Nu Haa Taasisuu.

• Obboleessa kiyya atiis obboleeytii tiyya barreeffama kan dubbisii kheeyrii tanarraa qooda furadhu akkasumas gorsi akkanaa akka isin dhaqqabuuf nu hordofaa.

1: Mukni Firiin Beekama
2: Jaartiin Gaafa Jaarsi Miskiinawe Beekamti
3: Saahibni Yeroo Rakkoo Beekama
4: Mu’uminni Yeroo Mokkorame Beekama
5: Arjaan Yeroo Itti Haajaman Beekama

1: Mukni hedduun yoo baala isaa ykn dhaabbata isaa laalan Wal namatti fakkaachuu ni mala, garuu gaafni inni sirritti beekkamu Yeroo firii baase.

2: Gaafa quufaa fii ballinaa jaartiin gaariidha moo badduudha ja’anii addaan beekuun ni ulfaatti, garuu Gaafa Abbaan manaa waa harkaa dhabee miskiinawe maalummaan jaartiin tan Dhugaa San beekkamti.

3: Hiriyaan kee akka si jaalatu, akka bakka siif Qabu, akka si mararfatu baruun Gaafa ballinaa hedduu ulfaatti, maalif jennaan Gaafa quufaa fii ballinaa kan deemu hundaatu si jaalata gaafa rakkatte ammoo hiriyaan Dhugaa fii sobaa addaan namaaf baati.

4: Namni tokko dhugaan Rabbitti amanuun isaa kan beekkamu gaafa hamtuun ykn balaan takka irra geesse adda beekkama, balaa addaa addaatiin mokkoramee yoo Rabbii isaatiif ja’ee obse Dhugumaan namni San mu’umina.

5: Arjaa kan ja’amu kan Gaafa namni haajame haajaa San nama baasu, rakkattee itti haajamtee arjummaa isaa osoo hin mirkaneeffatin namni Kun arjaadha jechuun akkaan ulfaatti.

🪷🖊. Irra guddaa wanta Nama mu’minaa akka inni Rasuularratti ﷺ Salawaata heddumeeysu isa taasisu keessaa tokko hadiisaa Guddaa kan *” Nama anarratti Salawaata tokko buuse; Rabbiin Rahmata 10 isarratti buusa “* ja’uudha.

☘🖊. Mee naa wajjiin furadhu!. Salawaata hunda ati Rasuularratti ﷺ buustuuni Rabbiin taraa 10 Rahmata sirratti buusa. Shuf akka ati dhimma kana qabatamaan qalbiidhaan gad lallaalaa naa wajjiin deemtuun hawwe.

☘🖊. Laali mee ! Rabbii samiilee fi dachiilee Rabbii aalamaatu 10 rahmata sirratti buusaa??????… hiiiiii!!.

📃Mee silaa yeroo 100 salawaata buustee hoo??
📃Mee silaa 1000 salawaata buustee hoo ree ??
📃Mee Yaadi mee silaa kumaatamaan salawaata  buusurraa taateehoo???.

Subhaanallaah.

🪷🖊. Wallaahi! Sila namni tokko asarri rabbiin rahmata isirratti buusuun diin,qajeelloo fii qulqullina qalbii isaarratti qabdu beekee ; Arraba isaatiin Rasuularratti salawaata buusuurraa hafuura hin baafatu ture.

☘🖊. Bar kanaaf jecha; irra caalaa nama qajeelloo gurguddoo fii xuma’niinaa baay’ee qabu Namoota Rasuularratti ﷺ salawaata heddumeeysan ta’uu argina. Sababni maal akka ta’ee beeytaa?. Rahmata rabbiinﷻ garbicha isaatirratti buusuun rabbiin ﷻ garbicha isaa kana dukkanoota garagaraatirraa gara ifaa isa baasa. { هُوَ ٱلَّذِی یُصَلِّی عَلَیۡكُمۡ وَمَلَـٰۤىِٕكَتُهُۥ لِیُخۡرِجَكُم مِّنَ ٱلظُّلُمَـٰتِ إِلَى ٱلنُّورِۚ وَكَانَ بِٱلۡمُؤۡمِنِینَ رَحِیمࣰا }
[Surah Al-Aḥzāb: 43]

📃🖊. Qooda kee kan Salawaatarraa qabaachuu qabdu hin dagatin. Wirdii dhaabbattuu yeroo tokkollee addaan hin murre taasifadhu.

🪷🖊. Sakhaawiin Rahimahullah akkana ja’a ” Kaayyoon barbaadamtuu warraa duraa fii booda Rahmata rabbiiﷻ  tokko argachuudha. [ Erga kan Rabbiin Rasuula isaa irratti salawaata buusuun garboota isaa irratti kan Rahmata buusu ta’ee ] mee akkamitti salawaata buusuu heddumeeyfachuu dhabuu fii irraa dagachuun  Nama mu’minaatirraa bareeda? ]|*.

《اللَّهُمَّ صَلِّ علَى مُحَمَّدٍ وعلَى آلِ مُحَمَّدٍ، كما صَلَّيْتَ علَى إبْرَاهِيمَ، وعلَى آلِ إبْرَاهِيمَ، إنَّكَ حَمِيدٌ مَجِيدٌ، اللَّهُمَّ بَارِكْ علَى مُحَمَّدٍ وعلَى آلِ مُحَمَّدٍ، كما بَارَكْتَ علَى إبْرَاهِيمَ، وعلَى آلِ إبْرَاهِيمَ إنَّكَ حَمِيدٌ مَجِيدٌ.》

ﻋَﻦْ ﺃَﺑﻲ ﻫُﺮَﻳﺮَﺓ ﺭﺿﻲ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻨﻪ ﻋَﻦِ ﺍﻟﻨﺒِـﻲِّ ﺻﻠﻰ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻠﻴﻪ ﻭﺳﻠﻢ ﻗَﺎﻝَ : ‏( ﻣَﻦ ﻧَﻔَّﺲَ ﻋَﻦْ ﻣُﺆﻣِﻦ ﻛُﺮﺑَﺔً ﻣِﻦ ﻛُﺮَﺏِ ﺍﻟﺪُّﻧﻴَﺎ ﻧَﻔَّﺲَ ﺍﻟﻠﻪُ ﻋَﻨﻪُ ﻛُﺮﺑَﺔً ﻣِﻦْ ﻛُﺮَﺏِ ﻳَﻮﻡ ﺍﻟﻘﻴﺎﻣَﺔِ، ﻭَﻣَﻦْ ﻳَﺴَّﺮَ ﻋﻠﻰ ﻣُﻌﺴﺮٍ ﻳَﺴَّﺮَ ﺍﻟﻠﻪُ ﻋَﻠَﻴﻪِ ﻓﻲ ﺍﻟﺪُّﻧﻴَﺎ ﻭﺍﻵﺧِﺮَﺓ، ﻭَﻣَﻦْ ﺳَﺘَﺮَ ﻣُﺴﻠِﻤﺎً ﺳَﺘَﺮَﻩُ ﺍﻟﻠﻪ ﻓﻲ ﺍﻟﺪُّﻧﻴَﺎ ﻭَﺍﻵﺧِﺮَﺓ، ﻭَﺍﻟﻠﻪُ ﻓﻲ ﻋَﻮﻥِ ﺍﻟﻌَﺒﺪِ ﻣَﺎ ﻛَﺎﻥَ ﺍﻟﻌَﺒﺪُ ﻓﻲ ﻋَﻮﻥِ ﺃَﺧﻴﻪِ

Abbaa Hureeyraa irraa odeeyfame, ergamaa rabbii nagayaa rahmanni irra haa jiraatu isarraa odeeyfamee akkana je’e…

“Namni rakkoo takka nama Muslimaa irraa fure rakkoon sanuu rakkoo duniya tan taate, rabbiin subhaanahu wata’aala rakkoo guyyaa qiyaamaa hamtuu san(guyyaa namuu machaa’u san, guyyaa rifaaturraa daa’imatti arriin baatu san, guyyaa rifaaturraa ulfi garaa utaalee bahu san, guyyaa rifaaturraa haadha fi abbaan ilmaan arra addunyarratti lubbuu baasaniif kana darbanii ori’an, guyyaa aduun dhuftee nutti gad dhihaattu san, guyyaa siraaxarraa mucucaatanii laga jahannami kufan san Nama rabbiin sattare malee, guyyaa wanti hundi ragaa namatti bahu san……) san irraa furee najaa isaa baasa nama arra rakkoo obboleeysaa fure, akkasuma nama deegaa tokkorratti laaffise rabbiin amrii dunya aakhiraa isaaf laaffisa, akkasuma namni nama muslimaa tokko sattare rabbiin addunyaa aakhiratti isa sattara. Rabbiin gargaarsa gabrichaa keeysatti tahaadha waan gabrichi gargaarsa obboleeysa isaa keeysatti taheen.”

Way mi’aa hadiisa rasuulaa saw. Zamana keenya kana garuu dubbiin faallaa fakkaatti Yaa obboleeyyan Islaamaa rakkoo walirraa furuu mitii rakkoo keeysa wal keenya, rakkoon obboleeysa keenyaa nu gammachiisti. Amrii takka namarra laaffisuu daran walirra jabeeysuu heddummaata wal sattaruun haftee wal duubaa haasoynee maqaa wal balleeysuun nuuf laaffatte. Yaa obboleeyyan bar silaa eeybii teenya ta rabbiin rahmata isaatiin nu dhooyse beeynee waa eeybii nama biraa baasnee maqaa wal hin balleeysinu

Way waa tolteefii

Ergaa Abdulhakim Awel irraa

Obboleewwan koo dhiiraa fi dubartoota kabajamoo hundumaaf.

Obboleewwan koo, sirriitti dubbisuun hundumaaf baay’ee murteessaa dha.

Faayidaawwan Ilaalcha Gaarii Qabaachuu
Faayidaawwan ilaalcha gaarii baay’eedha, akkasumas salphaatti arguun ni danda’ama. Garuu wanti salphaatti mul’atu salphaatti dagatamuu yookiin dhabamuu danda’a.

Muraasa cuqaasuuf:

• Ilaalchi gaariin oomishaa dabala,
• Hojii garee cimsa,
• Rakkoolee fura,
• Qulqullina fooyyessa,
• Haala nama gammachiisu uuma,
• Amanamummaa horata,
• Bu’aa dabala,
• Walitti dhufeenya hojjettootaa, abbootii hojii fi maamiltoota waliin fooyyessa,
• Dhiphina xiqqeessa,
• Nama miseensa hawaasaa bu’aa qabeessa fi biyya isaatiif qabeenya ta’uuf gargaara,
• Akkasumas nama dhuunfaaf amala miidhagaa kenna.

Bu’aawwan Ilaalcha Hamaa Qabaachuu
Jireenyi keenya gufuuwwan hedduu qaba, ilaalcha hamaa qabaachuun immoo gufuu keenya isa guddaa nuti ofii keenyaaf uumnu taana.

Namoonni ilaalcha hamaa qaban:

• Hiriyummaa,
• Hojii,
• Gaa’ilaa fi
• Walitti dhufeenya eeguuf rakkatu.

Ilaalchi isaanii gara hadha, gufuu, jireenya kaayyoo hin qabne, dhukkuba, akkasumas dhiphina guddaatti isaan geessa.

~ Yeroo baay’ee sammuu cimaa fi murtoo gaarii walitti makna.
~ Namni tokko sammuu cimaa qabaatee, garuu murtoo gaarii dhabuu danda’a.
~ Gorsitoota kee of eeggannoon filadhu, murtoo kee itti fayyadami.

Namni tokko barnoota qabaatee yookiin dhabeetu milkaa’uu danda’a yoo “C” shan kana qabaate:

1. Amala (Character)
2. Kutannoo (Commitment)
3. Amantaa Cimaa (Conviction)
4. Kabaja (Courtesy)
5. Jaajjummaa (Courage)

Of eeggadhaa! Yaadota kana baay’ee namatti tolaa.

Wallaalummaa

Beekumsa fakkeessuun barnoota miti, garuu wallalummaa dha. Namoonni gowwoonni ofitti amanamummaa addaa kan wallalummaa irraa dhufu qabu. Wallaluun salphina guddaa miti, garuu barachuuf yookiin wantoota sirnaan hojjechuuf fedhii dhabuun salphina dha.

Pooronoogiraafii:

Gochi kun hawaasa keenya keessa babal’achaa jira. Pooronoogiraafiin dubartootaa fi daa’imman nama ta’uu dhabsiisuu malee homaa miti. Bu’aan pooronoogiraafii:
1. Dubartoota nama ta’uu dhabsiisa.
2. Daa’imman miidha.
3. Gaa’ila diiga.
4. Humna saalaan raawwatamu jajjabeessa.
5. Amalootaa fi duudhaalee gaarii xiqqeessa.
6. Dhuunfaa, maatii fi hawaasa balleessa.

Milkaa’inni kaayyoo gaarii tokko galmaan ga’uu dha.

Kennaa Guddaa

Ilmi namaa, uumamtoota hundumaa keessaa, qaamaan kan adduunyaa kanaaf gadi bu’aa ta’e dha. Akkuma simbirroo balali’uu hin danda’u, sanyii xiqqoo tokkoon ajjeefamuu danda’a, leenca hin fiigu, bishaan keessa akka bofaa hin dhedheebuu, mukatti akka jaartii hin koru, ija risaa hin qabu, akkasumas qeensa yookiin ilkaan allaattii hin qabu. Qaamaan, ilmi namaa humna hin qabu fi of-eeguu hin danda’u. Garuu uumamni ogummaa fi gaarummaa qaba. Kennaan uumamaa inni guddaan namaaf kenname dandeettii yaaduuti. Inni naannoo mataa isaa uumuu danda’a, bineensonni garuu naannoo isaaniitti of mijeessu. Gaddeessaa, namoonni muraasni qofti kennaa guddaa kana, dandeettii yaaduu isaanii, guutummaatti fayyadamu. Kufaatiin gosa lama qaba: isaan hojjetanii hin yaadin fi isaan yaadanii hin hojjenne. Jireenya keessa utuu dandeettii yaaduu keenya hin fayyadamne deemuun akka utuu hin qabne dhukaasuu ti. Jireenyi akka caffeteeriyaa ti. Wixxiddoo kee fuuta, nyaata kee filatta, achi fulaa biraa kaffalta. Wanta barbaadde hunda argatta yoo gatii isaa kaffaluuf qophoofte. Caffeteeriyaa keessatti, yoo namoota akka si tajaajilan eegde, bara baraaf eegda. Jireenyi akkuma sana. Ati filannoo goota, gatii isaa kaffalta.

Gabaabummaan Ergaa Kanaa

Ergaan Abdulhakim Awel kun gorsa jireenyaa fi hubannoo garaagaraa kan dhuunfaa, hawaasaa fi amala irratti xiyyeeffatu dha.

1. Ilaalcha (Attitude): Ilaalchi gaariin oomishaa dabaluu, hojii garee cimsuu, rakkoolee furuu, fi walitti dhufeenya fooyyessuu danda’uu isaa ibsa. Ilaalchi hamaan immoo hadha, jireenya kaayyoo hin qabne, fi dhiphina fiduu danda’a jedha.
2. Sammuu fi Murtoo (Intelligence & Judgment): Sammuu cimaa fi murtoo gaarii addaan baasee, murtoo gaariin barbaachisaa ta’uu fi gorsitoota filachuuf of eeggachuun akka qabu gorsa.
3. Milkaa’ina (Success): Milkaa’inni barnoota qabaachuun yookaan dhabuun akka hin murtoofne, garuu amaloota gurguddoo shanan “C” (amala, kutannoo, amantaa cimaa, kabaja, jaajjummaa) irra akka hundaa’u ibsa. Milkaa’ina jechuun kaayyoo gaarii tokko galmaan ga’uu dha jedha.
4. Wallalummaa (Ignorance): Beekumsa fakkeessuun wallalummaa ta’uu isaa fi ofitti amanamummaan wallalummaa irraa dhufu akka jiru akeekkachiisa. Barachuuf fedhii dhabuun salphina guddaa ta’uu isaa gorsa.
5. Pooronoogiraafii: Pooronoogiraafiin miidhaa guddaa hawaasaaf qabu ibsa: dubartootaa fi daa’imman nama ta’uu dhabsiisa, gaa’ila diiga, humna saalaan raawwatamu jajjabeessa, duudhaalee amalaa fi kabajaa xiqqeessa, akkasumas dhuunfaa, maatii fi hawaasa balleessa.
6. Kennaa Yaaduu (Gift of Thought): Ilmi namaa qaamaan uumamtoota biroo irra laafaa ta’us, kennaan isaa inni guddaan dandeettii yaaduu isaa akka ta’e ibsa. Garuu namoonni muraasni dandeettii kana guutumaatti fayyadamuu dhabuu isaanii ibsa. Jireenya akka caffeteeriyaa tti fakkeessee, filannoo keenyaaf gatii kaffaluun akka barbaachisu dhaamsa guddaa dabarsa.

Gaaffii 1ffaa
❇️ Wantoota Rabbiin Uume hunda uumaan akkaan Guddoo maali?

Deebii
1. Arshii

Gaaffii 2ffaa
❇️ Ergamaan Rabbii SAW isiin tun dhuka ibaadaati tan ja’aniin maali?

Deebii
2. Du’aa’iidha

Gaaffii 3ffaa
❇️ Mazhabni Islaamaa afran Eenyu fa’a?

Deebii
3.  ✍.Abu Haniifaa
     ✍.Imaamu Maalik
     ✍.Imaamu Ashaafi’iyyi
     ✍. Imaamu Ahmad bin  
             Hanbal                     
             Rahmatullaahi Aleeyhim

Gaaffii 4ffaa
❇️ Nabiyyoonni Haati Warra/niitiin isaanii kaafira turan Eenyu fa’a?

Deebii
4.  ✍. Nabii Nuuh(A.S) fi
     ✍. Nabii Luux (A.S)

Gaaffii 5ffaa
❇️ Sahaabaan Nabi Muhammad (S.A.W) Wajjin Xaa’if dhaqe Eenyu?

Deebii
5. Zayd bin Al-haaris

Gaaffii 6ffaa
❇️Gorsaan/Kuxbaa Godhaan Nabiiyyoota Eenyu?

Deebii
6. Nabii Ibraahim (A.S)

Gaaffii 7ffaa
❇️ Ijoolleen Abdi manaaf akaakayyuu Rasuulla (S.A.W) Meeqa?

Deebii
7. Afur. Isaanis:-
           ✍.Nawfal
          ✍.Haashim
          ✍.Abdushams
          ✍.Muxxalib

Gaaffii 8ffaa
❇️ Maqaan lola badrii kan biraa Meeqa?

Deebii
8. Sadi. Isaanis:-
               ✍.Furqaan
               ✍.Fussilat
               ✍.Safwaan

Gaaffii 9ffaa
❇️ Gosoonni Madiinaa Keessa jiraataa turan Meeqa?

Deebii
9. Lama. Isaanis:-
               ✍.Gosa Awsii
               ✍.Gosa Khazraj

Gaaffii 10ffaa
❇️ Gosoota yahuudaa Madiinaa Keessa jiraataa turanii Meeqa?

Deebii
10. Sadi. Isaanis:-
               ✍.Banuu Qureeyzaa
               ✍.Banuu Qeeynuqaa’i
               ✍.Banuu Nadr

Gaaffii 11ffaa
❇️ Sahaaboota Nabii keessaa dubartiin haadha sabbata Lamaa ja’amtee tan yaamamtu Eenyu?

Deebii
11. Asmaa binti Abibakar(R.A)

Gaaffii 12ffaa
❇️ Gaafa lola Uhud ajajaan waraanaa warra gaara gubbaa jiruu kan ture Eenyu?

Deebii
12. Abdallaah ibnu Jubeeyr

⭐I. Qur’aana irraa Ragaa ✅

1. Rabbiin Tokkicha – Sura Al-Ikhlaas

Je’i: “Inni Allaah (gabbaramaa dhugaa) tokkicha.[1]
Allaahn hirkoo waa hundaati.
Hin dhalle hin dhalannes.
Hiriyyaan tokkoos isaaf hin taane.”

(Al-Ikhlaas 112:1–4)

2. Rabbiin tokkummaa ofii labse

Inumaa kabajaan Gooftaa keenyaa dhugumatti guddateera; jaartiis ta’ee ilmoo hin qabu.
(Al-Jinn 72:3)

3. Rabbummaan qofti gabbaramuu qabu

(Kan akkana hojjate) kun Rabbii keessani, Isa malee dhugaan gabbaramaan hin jiru, (Inni) uumaa waan hundaatii, Isa (qofa) gabbaraa, Inni waan hunda tiksaadha.

(Al-An’aam 6:102)

4. Ergamtoonni hunda Tawhiida lallaban

(Yaa Muhammad!) Si dura ergamaa irraa tokkoyyuu “Ana malee dhugaan gabbaramaan hin jiru, Ana (qofa) gabbaraa” jechuun wahyii gara isaatti buufnu malee hin ergine.

(Al-Anbiyaa 21:25)

5. Rabbiin malee waaqni biraa hin jiru

Gabbaramaan keessan gabbaramaa tokkichaIsa, isa malee dhugaan gabbaramaan hin jiru. (Inni) akkaan mararfataa rahmata godhaadha.

(Al-Baqarah 2:163)

II. 💙Hadiisa irraa Ragaa💙

1. Hadiisa Jibriil – Bu’uura Islaamaa

Maqaa: Hadiisu Jibriil
Jecha Nabiyyii ﷺ: Islaam, Iimaan fi Ihsaan ibsu.

Lakkoofsa Hadiisaa:

Sahih Muslim – Hadiisa Lakkoofsa 8 (narration of Umar ibn al-Khattab)

Sahih Bukhari – Hadiisa Lakkoofsa 50

2. Hadiisa Mu’aaz bin Jabal – Tawhiida lallabsi

Nabiyyi ﷺ Mu’aaz gara Yamanitti erguun:

> “Ummata Kitaaba bira deemta… waan jalqabaan isaanitti lallabdu tawhiida Rabbii haa ta’u.”

Lakkoofsa Hadiisaa:

Sahih Bukhari – Hadiisa Lakkoofsa 7372

Sahih Muslim – Hadiisa Lakkoofsa 19

3. Hadiisa ‘La ilaha illallah’ jedhu – Namni haqa irratti du’e Jannata seena

“Namni ‘Laa ilaaha illallah’ jedhee du’e Jannata seena.”

Lakkoofsa Hadiisaa:

Sahih Bukhari – Hadiisa Lakkoofsa 5827

Sahih Muslim – Hadiisa Lakkoofsa 94

4. Hadiisa: Ergamtoonni hundi Tawhiida lallaban

> “Nabiin ani dura jiru hunda tajaajilaa saboota isaatti erga, tawhiida lallabuun ergame.”

Lakkoofsa Hadiisaa:

Sahih Bukhari – Hadiisa Lakkoofsa 1386

Sahih Muslim – Hadiisa Lakkoofsa 121

☑️III. Macaafa Duraa (Kakuu moofaa & haaraa ) irraa Ragaa💙

1. Kakuu Moofaa

Amaantii Museeti:

“”Waaqayyolii kan biraa tokko illee ana bukkeetti  hin qabaatin!”
  — Bau. 20:3

2. Shama’ Yisra’el

“Yaa Israa’el dhaga’i! Waaqayyo gooftaan keenya Waaqayyo isa tokkicha!”
  — Kes. 6:4

3. Kakuu haaraa irraayyuu — Yesuus ofiiti

“Yesus deebisee, “Inni hundumaa irra caalu, ‘Dhaga’i, yaa Israa’el! Gooftichi Waaqayyo keenya kophaa isaa gooftaa dha.”
  — Mar. 12:29

4. Yesuus akkana jedhe

“Yesus itti dabalee, “Ani humna kootiin homaa gochuu hin danda’u; abbaa koo irraa akkan dhaga’etti nan farada; firdiin ani faradus qajeelaa dha. Anoo yaada koo duukaa bu’uu hin barbaadu, ‘yaada isa ana ergee duukaan bu’a malee.”
  — Yoh. 5:30

5. Yesuus waaqeffannaaf Rabbiin kadhate

“Waaqayyo isa tokkicha, isa dhugaa, Yesus Kiristosin isa ati ergites beekuun isaanii jireenya bara baraa ti.”
  — Yoh. 17:3


QABXII IJAARSI LALLABAA

1️⃣ Rabbiin Tokkicha – Ilmaan hin qabu, hin dhalatu, qixxee hin qabu.
2️⃣ Ergamtoonni hunda (Aadam, Nuuh, Ibraahim, Muusaa, Yesuus, Muhammad ﷺ) Tawhiida lallaban.
3️⃣ Kitaabban hunda (Torah, Zaboor, Injil, Qur’aan) Waaqayyo Tokkicha lallabu.
4️⃣ Nama Rabbi tokko jedhanii du’an Jannata Rabbiin isaaf waadaa gale.

EEYYAN!: Rabbiin Qur’aana isaa keessatti Akkaataa itti dubbatuun ifa godhee lafa nuuf kaahee jira.

Suuraa Ash-Shuuraa (42), keeyyata 51 keessatti ibsameera:

“Namni tokkollee kan Rabbiin isa dubbisu hin taane wahyii (beeksisa) qofaan yookiin dahoo duubaan yookiin Ergamaa (Malaa’ikaa) ergee, hayyama Isaatiin waan fedhe wahyii godhee beeksisuu malee, inni ol ta’aa ogeessa. “

Rabbii karaalee sadihiin ilama namaatti dubbata akkuma keeyyata qur’aanaa asii olii kana irratti agartan.

1,wahyii qoma isaatti darbuun Rabbiin dubbii isaa itti beeksisa.

2,dahoo duubaan: kallattiidhaa osoo of hin mul’isin nama sanitti dubbachuun fknf Akka Nabi Muusaa [As] kallattiin wojjiin dubbachuun.(Suuraa An-Nisaa, 4:164)


3,ergamaa Jibriil erguun akka nabi Muhammad [saw] fi nabiyyoota isa dura darbanii
Kataalee sadan kanaan ilma namaatti dubbata.

Allaahin Bakka argettii fi akka fedhetti isa dubbatuu miti Akka itti dubbatu beeka, bakka itti dubbatu beeka, nama itti dubbatus beeka.

Har’as dubbiin isaa alhamdulillaah qur’aanni biyya lafaa kana irra jira kan haalata hundaa keessatti si dubbisu.

fakkeenyaaf:
Namaa hundaatti dubbachuu (Yaa Ayyuhan Naas – Yaa namootaa!)

Mu’uminootaatti dubbachuu (Yaa Ayyuhallazina Aamanuu – Yaa warra amantan!)

Kaafirootatti dubbachuu (Yaa Ayyuhallazina Kafaruu!)

Ergamaa isaaatti dubbachuu (Yaa Ayyuhar Rasuul – Yaa Ergamaa!)

Nama sadaffaan of dubbachuu (Allah jedhe… ykn Nu jennee…)

Qur’aanni Dubbii Isaa Ta’uu:isaa: “Yoo tokko mushrikootaa si kadhate, Dubbii Rabbii hanga dhagahuutti jireenya isaaf kenni.” (Suuraa At-Tawbaa, 9:6)

Har’a kiristaanonni Waaqayyo natti dubbate jedhanii kan shuubbisan hoo yoo jenne wlh dubbii Kijibaati.

Iyesuus akkana jedhe

“Inni ana erge ofii isaatii anaaf dhugaa ba’eera; 👉🏼isin utuu inni dubbatuu sagalee isaa takkaa hin dhageenye, bifa isaas argitanii hin beektan.”
  — Yoh. 5:37

Dhugaan jirtu tana kan hafes gana!!!

Itti fuufa barumsi…

Kiristaanonni yeroo baay’ee waan nuti musilimtoonni ka’abaa waaqessinu sehu.

Maqaa Rabbii Akkaan Mararfataa Akkaan Rahmata Godhaa Ta’eetiin.

47:19″Rabbiin malee dhugaan gabbaramaan
biraa akka hin jirre beeki.
فاعلم أنه لا إله إلا الله

Beekumsa Keessaa Inni Dursu Rabbii Nu Uume Beekuudha. Rabbii Keenya “Allah Malee Dhugaan Kan Waaqeffatamu Hin Jiru” Ja’anii Beekuudha.

Rabbiin Keenya Allahn Ummata Hunda Keessatti Ergamtoota Isaa “Na Qofa Gabbaraa ; Taabotoota Irraa Immoo Fagaadhaa” Je’ee Ergee Jira.

16:36″ Dhugumatti, Nuti “Rabbiin gabbaraa; taabota (gabbaruu) irraas
fagaadhaa” (jechuun) ummata hunda keessatti ergamaa erginee jirra.
ولقد بعثنا في كل أمة رسولا أن اعبدوا الله واجتنبوا الطاغوت

Erga Kana Akka Seensaatti Hubannee Booda Gama Yaada Faallaa Kiristaanota Bira Jiruutti Haa Deebinuu.
Akkana Je’u “Muslimoonni Dhakaa Gurraacha  (Hajarul Aswad) Waaqeffatu” Ja’anii Yaadu.

Hajarul Aswad Dhakaa Miidhaas Faayidaas Hin Qabneedha. Rabbii Tokkicha Allaah Kan Fayyaduus Miidhuus Danda’u Malee Hajarul Aswad Hin Waaqeffatamu.
Sahih Bukaarii Kitaaba 25, Hadiisa 83
Aabis Ibn Rabii’aa Irraa Akka Odeeffametti Umar (R.A) Gama Hajarul Aswad Dhufee Dhungatee Akkana Je’e “Ni Beeka Ati Dhakaadha ; Hin Fayyaddus Hin Miitus. Nabiyyiin Osoo Kan Si Dhungatan Arguu Baadhee Silaa Si Hin Dhungadhu”.

ﻋَﻦْ ﻋَﺎﺑِﺲِ ﺑْﻦِ ﺭَﺑِﻴﻌَﺔَ، ﻋَﻦْ
ﻋُﻤَﺮَ ـ ﺭﺿﻰ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻨﻪ ـ ﺃَﻧَّﻪُ ﺟَﺎﺀَ ﺇِﻟَﻰ ﺍﻟْﺤَﺠَﺮِ ﺍﻷَﺳْﻮَﺩِ ﻓَﻘَﺒَّﻠَﻪُ، ﻓَﻘَﺎﻝَ ﺇِﻧِّﻲ ﺃَﻋْﻠَﻢُ ﺃَﻧَّﻚَ ﺣَﺠَﺮٌ ﻻَ ﺗَﻀُﺮُّ ﻭَﻻَ ﺗَﻨْﻔَﻊُ، ﻭَﻟَﻮْﻻَ ﺃَﻧِّﻲ ﺭَﺃَﻳْﺖُ ﺍﻟﻨَّﺒِﻲَّ ﺻﻠﻰ ﺍﻟﻠﻪ ﻋﻠﻴﻪ ﻭﺳﻠﻢ ﻳُﻘَﺒِّﻠُﻚَ ﻣَﺎ ﻗَﺒَّﻠْﺘُﻚَ

Kanaa Ol Maal Barbaadda? Hajarul Aswad Dhakaa Hin Miines Hin Fayyadnes. Garuu Nabi Muhammad ﷺ Wanta Isaan Dhungataniif Ni Dhunganna.

Dhungachuun Qabeenya Rabbiitii Miti. Sababni Isaas Rabbiin Hin Dhungatamu. Dhungachuun Qabeenya Ilma Namaati. Dhungachuun Waaqeffatuu Miti. Dhungachuun Wanta Jaalalti Ittiin Ibsamtuudha.
Fakkeenya Ilmi Abbaa Osoo Dhungatee Waaqeffate Jechuu Miti.
Namni Tokko Osoo Tapha Tokko Injifatee Waancaa Dhungatee Waaqeffate Jechuu Miti.

Hajarul Aswad Osoo Isaaf Kan Sagadamu ; Kadhatamu ; Sodaatamu… Ta’ee Shirkii (Rabbii Gaditti Waaqeffatame) Ja’amuu Ni Danda’a. Garuu Wantoota Kanniin Hundumaa Isaaf Godhuun Dhoorkaadha.

Hajarul Aswad Dhakaa Caccabaadha. Dhagahuu , Dubbachuu , Arguu , Beekuu Kan Hin Dandeenye Yoo Ta’u Bu’uura Mana Rabbiitiif Akka Ta’uuf Jannata Irraa Dhufe.

Sunan Nasa’i Kitaaba 24, Hadiisa 2938
Abdallaah Ibn Abbaas Akka Odeessetti Nabi Muhammad ﷺ Akkana Ja’an ” Hajarul Aswad Jannata Irraayi “.
عن ابن عباس أن النبي ﷺ قال “الحجر اﻷسود من الجنة”

Hajarul Aswad Akka Hin Gabbaramne Erga Ragaadhaan Akkanatti Hubannee Worroonni Hajarul Aswadiin Waaqeffattu (Gabbartu) Nuun Ja’an Ragaan Isaanii Maalii?

Hajarul Aswad Nabi Muhammad ﷺ Ergamuun Dura Naannoo Ka’abaatti Taabotoota 360 Keessa Tokko Kan Ja’aniif Ragaan Isaanii Maali?
Jette Jettee Ganda Keessaa Osoo Hin Ta’in Ragaa Qur’aanaa , Hadiisaa Fi Seenaa Irraa Nuuf Fidaa Mee. Wanta Hin Jirre Kijiba Eessaa Baasu Ree?!

Amantiin Islaamaa Amantii Qulqulluu Rabbiin Tokkichi Allahn Keessatti Gabbaramu(Waaqeffatamu) dha Malee Dhakaa Fi Mukni Kan Keessatti Waaqeffatamuu Miti. Kanaafuu Gama Amantii Dhugaa, Qulqulluu Fi Jaalatamtuu Kan Taate Gama Amantii Islaamaa Koottaa Isiniin Jenna. Rabbiin Amantii Dhugaa Kana Isiniif Haa Hiru. Aamiin!

Obboleeyyan kiyya isinis #share gochuudhan keeyrii tana carraaqqadha jzk🙏

👉 Dargaggeessa tokkotu kan akkaan rabbiin sodaatutu baadiyaa keessa jiraata ture, gaaf tokko namoonni waayee lafaa qo’atan osoo lafarratti qu’annaa gaggeessanii aduun itti dhiinaan gargar bahanii ergasii warroota qu’annaa gaggeessan keessaa shamarri (dubarri) takka osoo deemaa jirtuu mana wahii of fuunduratti argitee achi dheyxee ergasii abbaa manichaatti wanta isii muudate itti himtee na bulchi jetteenii gaafatte namichis waan akkaan rabbi sodaatuf heyyameef ergasii isii siree isaa gadhiiseefii siree isaa irra rafte inni garuu lafa rafe siree isii jalaan akka hin qorrineef ibidda qabsiifatee ibidda cinaa rafee amma jidduuma kana sheeyxaanni waswaasuu eegalee sireerratti itti ol bahii je’een ergasii namichis isii irratti badii dalaguurra je’ee quba isaa tokko ibidda keessa kaahee gubee xiqqo rafe isiinis namichi narratti ol hin bahuu jettee eegaa jirti ergasii namichi yeroo inni quba ofirratti gubu arginaan maal akka tahe galuufii dide namichi ammas xiqqoo erga rafee booda hirriba keessaa dammaqe ammas sheeyxaanni waswaasee sireerratti ol bahi jennaan namichi ammas isiirratti badii dalaguurra je’ee amnas quba isaa tokko ofirratti gube osoo akkanuma godhuu quba isaa hunda ofirratti gube intallis rifattee maal akka inni godhu osomaa laaltuu hirriba osoo hin rafin itti bariinaan gara mana isiitti galte ergasii maatiin isii eessa turtee(bultee)  galte gaafatan isiinis wanta hundaa itti himte abbaan isiitis waan namichi of godhe dhageenyaan isiidhaan mana isaa natti agarsiisi je’eenii itti agarsiistee abbaa isii biraa deebite abbaan isii erga namicha bira gahee nagaa gaafatee ergasii quba isaa huccuun kan mammarame argee qubni kee maal si tahe je’ee gaafate namichis abbaa Intalaa akka tahe hin beeku ergasii akkanatti intalli takka na bira bultee achumaan sheeyxaanni na waswaasnaan quba kiyya ofirratti gube je’eenii itti hime abbaanis dalagaan namichaa akkaan waan dinqisiisteef ani abbaa intala saniiti je’eenii itti hime ergasii intala isaa nikaaha godheefii itti heerumsiise

Subhaanallaah! Wallaahi Wabillaahi rabbiin nama isaa je’ee of qabe yeroo kamiyyuu ni milkeessa.🤲🤲

Nama birootiifis seenaa tana dabarsaafi ittiin wal gorsaa Jazaakumullaahu keyran!