Ijabanaa Blogs

Jireenya keessatti namni dadhabaa waan ta’eef fedhii isaatiin qoramuun daandii qajeelaa irraa daba. Daandii qajeelaa irraa yommuu dabuu rakkoo baay’een isa
muudata. Rakkoolee kanniin keessaa: jireenya keessatti gammachuu fi kabaja dhabuu, sooranni isaa itti dhiphachuu, sodaa fi gaddaan guuttamuudha. Namni daandii haqaa irraa erga jallatee adabbiif of saaxilee booda, karaan adabbii kana jalaa itti bahuu danda’u tawbadha.

Hiikkaa Tawbah fi istighfaaraa

Jechi Tawbah ja’u jecha taaba ja’u irraa kan horsifameedha. Taaba jechuun “deebi’e” jechuudha. Akka shari’aatti “Tawbah jechuun ajaja Rabbiitti buluu diduu fi badii hojjachuu irraa gara Isaaf ajajamuu fi qajeelcha Isaa qabachuutti deebi’uudha.[1]”
Jechi Istighfaar ja’u maxxantuu isti- fi xumura “ghafara” jedhu irraa kan ijaarrameedha. Maxxantuun “ist-“ jettu hiika “barbaadu, gaafachu, kadhachuu” qabdi. Ghafara jechuun “araarame” jechuudha. Kanaafu, ist- fi ghafar yommuu walitti dhufan hiika “araarama barbaadu” qaba. Kanaafu, Istighfaara jechuun araarama barbaadu ykn kadhachuudha.

Araarama jechuun Rabbiin dogongora namaaf dhoksuu, badii namarraa haaqu fi gara fuunduraatti nama adabu dhiisudha.[2]” Nama du’een “Rabbiin isaaf haa araaramu” yommuu jennu, Rabbiin badii isa irraa haa haaqu, adabbii irraa isa haa baraaru jechaa jirra. Rabbiin rahmata isaaf haa godhu yommuu jennu immoo “Rabbiin adabbii irraa isa baraarun Jannata isa haa qubsiisu” jechuu keenya.

Kanaafu, namni Rabbiin irraa araarama barbaadu wantoota sadii barbaadaa jiraa jechuudha. Isaaniis:
Rabbiin badii isaaf dhoysuu, wanta badaa badii san irraa dhalatu isarraa haqun nama qulqulluu isa taasisu fi Aakhiratti adabbii jalaa isa baraarun Jannata seensisuudha.
Gabaabumatti tawbah jechuun badii irraa buqqa’un gara Rabbii ol ta’aaf ajajamuutti deebi’uudha. Istighfaara jechuun araarama kadhachuudha.

Waraana isaa kan akkaan isatti dhihaatu yaameti.. farda nuuf qopheeysi ja”en… akka namni nun beeyne taaneeti magaala keessa yaanaa ja”en…

isaa fi waraanni isaatis haala namni isaan hin beeyneen magaalaa keessa deemutti seenan.. Osoo deemutti jiranii janaazaa takka tan karaa istaanbuul keessatti darbamte teeysurra dhufan.. ta nama isii fuudhu hin qabne.

Sulxaanni : janaazaan tun tan eenyuuti ja”eti ummata gaafate.!! Gurbaa zinaa godhu kan farshoo dhugu ja”aniin ilmaanii fi warraas hin qabu jaartii takka malee nama isa awwalu hin qabu ja”aniin ummanni…
Sulxaanni : inni ummata muhammadi (saw) hin taanee ja”eti lallabe booye..!!!!!!!!!

waraana isaa yaameeti janaazaa tana baadhachutti na gargaaraa ja”eni gara jaartii isaa baadhatanii mana geeysan..
Yeroo ol seensisan jaartiin isaa hedduu booche.!!!

#mootichi ajaa”ibeeti : maalif boocha inni nama farshoo dhuguu fi zinaa dalagu ka tahe. Jiru ja”en. Jaartiin isaa akka mootii tahe isan beeytu…

Jaartiin : eenyutu akkana ja”a jatteen ,jaarsi kiyya nama akkaan rabbi gabbaru fi nama duniyaa irraa dantaa hin qabneedha jatteen.. Jaarsi kiyya farshoo bitee fideeti sagaratti gad naqee.. Alhamdulillaah dardara islaamaatirraa badii laaffise ja”a.
Dhalaa zinaa dalaydu mana fideeti mallaqa kanneefi deemi mana keetitti deebi”i ja”an…
Eegana alhamdulillaah dardara islaamaatirraa badii laaffise ja”a..!!

Kaniin isaan ja”un tahe : namni dalagaa irratti nama laala Yoo duute nama si dhiqe si awwaalu hin arkattuun ja”an.!! Kofleeti.. suleeymaan al qaanuni Fi ulamaa”oota islaama gurguddaatu narratti salaata naan ja”a jatten jaartiin isaa.!!

sulxaanni  booyeeti Wallaahi kunoo suleeymaan al qaanuunin ana ,cufa muslima wali qabeetin isa dhiqee kafanee akka isa awwaalan godha ja”en..!!

sulxaanni waraana isaati fi ulamaa”in hundinuu akka irratti salaattu ajajee.. akkasuma qabrii mootonnii islaama kessatti awwaalamanitti akka awwalamu ajaja dabarse..!!

ajaja mootichaa namuu godhaniiti irratti salaatan.. Seenaa kessatti janaazaa namni hedduun irratti salaatan taate…

Gorsa seenaatirraa:
Nama gubbaa laaltee hin jibbin ykn hin jaalatin.

Sahaabaan hadiisni kun irratti naanna’u kun sahaabaa guddaa dha. Hariiroon isaa Nabii Muhammad ﷺ waliin baay’ee cimaa fi dhihoodha. Akkasumas inni warra jalqaba Islaamummaa fudhatan keessaa tokko, warra seenaa amantii kana keessatti waan hedduu jalqaba ta’an galmeessisan keessaa isa tokko.

Inni hariiroo kabajamtuu lama walitti qabaan Nabii Muhammad ﷺ waliin. Tokko, inni ilma intala obboleettii abbaa ergamaa rabbiiti (ilma adaadaa isaati) dha; haati isaa Umaymah bint Abd al-Muttalib, isiinis adaadaa Nabii Muhammad ﷺ ti. Gama biraatiin immoo inni soddaa ergamaa rabbiiti; obboleettiin isaa Zaynab bint Jahsh jaartii Nabii Muhammad ﷺ turte, isiinis haadha mu’miniintotaa keessaa isii takka.

Inni akkasumas gama jihaadaatii fi qindoomina waraanaa keessatti dursa qaba ture; inni nama jalqaba Islaama keessatti alaabaan (liwaa’) itti kennamuu ture.

Inni sahaabaa kabajamaadha: Abdullah ibn Jahsh al-Asadi dha.

Abdullah ibn Jahsh al-Asadi yeroo dheertuu dura Islaamummaa seene; osoo Nabi Muhammad ﷺ mana Daar al-Arqam bakka da’waa itti godhe san hin dhaqin duraahuu Islaamummaa fudhate. Kanaaf inni warra jalqaba Islaamummaa fudhatan keessaa isa tokko, warra jalqaba alaabaa iimaanaa baadhatan keessatti ni lakkaa’ama.

Yeroo Nabii Muhammad ﷺ Muslimootaaf gara Madinah hijraa (baqannaa) godhuu hayyame—amanti isaanii tikfachuuf jecha rakkoo fi cunqursaa Quraysh irraa dheessuuf—Abdullah ibn Jahsh al-Asadi warra dura fudhatan keessa ture. Haa ta’u malee, inni nama lammaffaa hijraa godhe ture; kan isa dura godhe tokko qofa, inni immoo Abu Salamaadha.

Hijraan isaaf waan haariya hin turre, yookaan muuxannoo haariya jireenya isaa keessatti hin turre; inni duraanuu maatii isaa keessaa gariin wajjin gara Al-Habasha hijraa godhee ture, amantii isaa tikfachuuf jecha cunqursaa irraa baqachuuf.

Garuu hijraan isaa gara Madinah bal’ina caalaa fi bu’aa guddaa qabdi turte; maatii isaa hunda—ijoollee, firoota, dhiiraa fi dubartoota, gurguddoo fi xixiqqoo—waliin ba’e. Hanga manni isaa guutuun mana iimaanaa ta’ee mul’atutti, qabeenyi isaa immoo qabiilaa Islaamaa fakkaatee mul’ate.

Akkuma isaan Makkah irraa ba’anitti, haalli manneen isaanii ni jijjiirame; manneen sun duwwaa fi onnee nama nyaatu ta’an, qilleensi keessa isaanii bubbisa, hulaan isaaniis sagalee sodaachisaa dhageessisuun sosso’a, akka waan maatiin isaanii isaan dhiisanii deemanitti booyan fakkaatu.

Yeroo gabaabaa booda, hooggantoonni Quraysh keessaa gariin naannolee Makkah keessa naanna’anii ilaaluuf bahan; Muslimoota keessaa eenyutu hafee fi eenyutu deeme adda beekuuf. Isaan Abu Jahl fi Utbah ibn Rabi’ah turan.

Yeroo Utbah ibn Rabi’ah manneen warra Banu Jahsh duwwaa fi qilleensi keessa isaanii bubbisu argutti, Abu Jahl tuqee akkana je’e: “Manneen isaanii duwwaa ta’ee jira; akka maatii isaaniitti booyu jiran fakkaatu.”

Abu Jahl immoo itti deebisee, akka jabinaa fi akkasumas jibbiinsaan: “Eenyu ta’aniiti isaan manneen isaaniitiis kan isaaniif booyan?!” je’e.

Ergasii hojii isaa irra darbe; harka isaa mana Abdullah ibn Jahsh al-Asadi irratti kaa’e. Manichi Makkah keessatti mana bareedaa fi qabeenyaan guddaa tokko ture. Innis keessa fi qabeenya isaa akkasitti ofii isaatii abbaa itti ta’ee fayyadamuu eegale, akka qabeenyi kan isaa ta’etti.

Yeroo Abdullah ibn Jahsh al-Asadi haala isaa Nabi Muhammad ﷺ tti himu, Nabiin isa tasgabbeesse; bakka bu’ummaan guddaan isaaf akka kennamu waadaa seeneef. Innis hayyee je’een: “Akka hin gammadinitti, Rabbiin mana kana bakka busuun mana Jannataa tokko siif haa kennu?” Inni immoo “Aammin” je’e. Nabiinis “Inni siif ta’ee jira” je’een. Kana booda qalbiin isaa tasgabbooyte, onneen isaa immoo nagiya arkatte.

Inni Madiinaa keessatti tasgabbaa’uu jalqabuun dura, rakkoo fi dadhabina hedduu isa mudateen booda boqonnaa argachuu hin dandeenye; qormaata guddaa tokko itti dhufe, kan jireenya isaa keessatti isaaf hamaa ture keessaa isa tokko.

Nabii Muhammad ﷺ sahaabota isaa saddeet hojii waraanaa keessaa tokko, kan Islaama keessatti akka dura ta’aa ta’uuf, filate. Isaan keessa Abdullah ibn Jahsh al-Asadi fi Sa’d ibn Abi Waqqas turan. Nabiin sahaabootaan akkana je’e itti hime: “Ani isinirratti namoota beelaa fi dhugaatii irratti obsa qabaniin godhe” je’een. San booda Abdullah ibn Jahsh al-Asadi isaan irratti amiirummaan kennamteef; inni nama jalqaba amiirummaa waraana Muslimoota irratti argate ture.

Abbaan guyya takka ilma isaatti kiisha mismaara guutuu qabu tokko itti kannee akkana ja’en “Yaa ilma kiyya cufuma nama dhooytee takkaahu nama xiqqeysite ykn arrabsite cufaahuu gara muka ooyruu keessa jiruu San deemi mismaara tokko irradhawi ja’en”

#Ilmi kun maalif akka abbaan isaa kana isarraa barbaade hin beeku garuu qaalii abbaa isaa godhuu itti fufe… Cufuma nama miidhe,takkahu nama aarse hunda mismaara tokko deemeti mukarratti dhawa..

#osuma yeroon deemtuu mucaan kun lubbuu isaa beeke hanga mismaara duraan dhawu San gad xiqqeeyse… hanga guyyaan inni mismaara tokkolle mukarratti hin dhawin dhufutti.. Amma mucaan gammade kara abbaa isaa deemee itti hime waan dalage kana …

Abbaan isaatis akkana ja’en “Gaaridha yaa ilma kiyya ati ammaan tana nama lubbuu teetirratti murteysuu dandahuu ja’en garuu dalagaan tee ammallee hin dhumne ja’en”
Mucaan ajaibeti ammahoo maalin dalaga yaa Abba kiyya ja’en…

“Cufuma guyyaa ka nam takka hin cinqin hin miidhin hin rakkin deemi mismaara duraan mukarratti dhooyte San buqqaasi ja’en..”

Mucaan ammaas guyyuu mismaara San buqqaasu eegale hoggaa nam takkallee hin cinqin Hanga guyyaa mismaara dhumaa buqqaasu gahutti… Amma mucaan gammade kara abbaa isaa dhufee itti hime…

#abbaanis yeroo dhagahe isa fuudhee gama mukaa San geeysee akkana ja”en… “Gaaridha yaa ilma kiyya ati ammaan tana nama lubbuu saa qofarratti murteeysu osoon tahin nama gaarii nam takkallee hin cinqinee taate jirta jaen.. Garuu yaa ilma kiyya uraa mukarratti hafte laalii ja’en
Mismaara mukarra jiruu buqqaasuu dandeeysee jirta garuu uraa San dhabamsiisuu hin dandeenye ja’en…
Ilmi namaatis akkuma kana yaa ilma kiyya yeroo isaan miite qalbii isaanii kessatti akka nama mismaara dhaweeti… dhiifama gaafattee mismaara San baasu ni dandeeysa garuu uraa mismaara San dhabamsiisuu hin dandeeysu… laalaan yeroo hunda nama sanitti dhagahamaa deemti…  TANAAF Yaa ilma kiyya jechaan tahuu hojiin tahuu nama hin rakkin madaa San haquu hin dandeeysu…

Suuraan tun Al-Faatihaa ja’amtee yaamamti. Hiikni isaa: 👉 “Banuu (Opener)” jechuudha — jechuunis Suuraa kitaabni (Qur’aanni) ittiin jalqabamu.
Akkasumas maqaan biraa isii: 👉 Umm Al-Kitaab (Haadha Kitaabaa) ja’amti — kunis akkaataa baay’ina ulamaa’otaatiin.
📜 Hadiisa sirrii keessatti kan Abu Hurayrah irraa gabaafame, kan At-Tirmidhi keessatti galmeeffame (inni sahiiha je’ee mirkaneesse), Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an:

«الْحَمْدُ للهِ رَبَ الْعَالَمِينَ أُمُّ الْقُرْآنِ وَأُمُّ الْكِتَابِ وَالسَّبْعُ الْمَثَانِي وَالْقُرْآنُ الْعَظِيمُ»

“Al-Hamdu lillaahi Rabbil-‘Aalamiin (Suuratu Al-Faatihaa)
👉 Haadha Qur’aanaa (Ummul Qur’aan),
👉 Haadha Kitaabaa (Ummul Kitaab),
👉 fi aayata torba kan  irra deddeebi’anii dubbifaman Qur’aana kabajamaa keessatti.”

“Akkasumas (Suuratu Al-Faatihaa) ‘Al-Hamd’ fi ‘As-Salaah’ ja’amtee ni yaamamti; sababni isaas Nabiyyiin SAW ja’an: Gooftaan kiyya (Rabbiin) akkana je’e…”

«قَسَمْتُ الصَّلَاةَ بَيْنِي وَبَيْنَ عَبْدِي نِصْفَيْنِ، فَإِذَا قَالَ الْعَبْدُ:الْحَمْدُدِلله رَبِّ الْعَالَمِينَ، قَالَ اللهُ: حَمِدَنِي عَبْدِي»

“Salaanni (kan Al-Faatihaa) halkan lama gidduutti qoodama: Kanaa fi, ‘Abbaan koo, Rabbiin jireenya hundaati,’ yommuu inni jedhu, Rabbiin akkana jedha: ‘Maqaan koo galateeffamee jira.’”

“Al-Faatihaa salaata (Salah) ja’amtee yaamamti, sababni isaatis keessatti qara’uun sharxiidha. Akkasumas Al-Faatihaa “Ash-Shifaa” (dawaa) ja’amtee yaamamti.”

“Al-Faatihaa “Ar-Ruqyah” (Dawaa) ja’amtee yaamamti, sababni isaas Hadiisa sirrii keessatti, Abu Sa’id akkuma ja’utti, namni tokko Suuratu Al-Faatihaa dawaa godhachuun, hoogganaa garee tokko kan miidhamee pooyiziniin qabameef itti fayyadame. Eegasii, Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an…”

«وَمَا يُدْرِيكَ أَنَّهَا رُقْيَةٌ»

“Akkaataa itti “Ruqyah” taate beeytuu?
Al-Faatihaa Makkah keessatti ni irkame, akka Ibn Abbas, Qatadah fi Abu Al-Aliyah ja’an. Rabbiin akkana je’e…”

﴿وَلَقَدْ ءاتَيْنَـكَ سَبْعًا مِّنَ الْمَثَانِي﴾

“Dhugumaan, Nutii siif kenne torba Mathanii (aayata torba yeroo hunda irra deebi’anii dubbifaman), (kan isiin taate Suuratu Al-Faatihaa) (15:87).

Rabbiin beekumsaa fi hubannaa guutuu qaba.”

بسم الله الرحمان الرحيم

👉 sahaabarraa namni boodarra du”e makka kessatti:
Aamir binu waasili leeysiyyi
Amata 110 hijrarraa.

👉sahabarra namni boodarra du”e madiina kessatti mahmuud binu rabi’i amata 99tti Hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e shaamitti waasil ibnul asqa”a amata 86ti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya basraatti anas binu maalik amata 93 hijraarraa.

👉sahaabarraa namnni boodarra du”e biyya himsatti
Abdallah binu busrii amata
96tti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya kuufatti abdallah binu abi awfaa .amata 87tti hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e misratti abdallah binu haaris biyya misraatti amata
89tti hijraarraa.

irraa Caalaan namaatu addunyarraa numa deeman guyyaan takka dhufuuf jiraata ka abalu du”e ja”ani si dubbatan

Gaafa San garuu islaamaaf maal lakkiftee deemta?

#umar binu kaxxab akkana ja’a
” guyyaa cufa abaluu du”e jacha oolan guyyaan takka dhufuuf jiraata kan umar du”e kessatti ja”anii dubbatan “

Yeroo hunda islaamaaf dalagi!!

Yeroo { salahaddinil ayyubin } joollee ture isaa joollee wajjiin karaa kessa tapatu abbaan isaa najmuddin al ayyubin isa arketi joollee kessa ol fuudhe  isaan ja”e :

   Ummaa tee wanniin fuudhe irraa si dhaleef akka joollee wajjiin tapattuufi miti ..!!
Wanniin ummaa tee fuudhee irraa si dhaleef akka masjidul aqsaa bilisoomsituufi ja”en…!!

     Jecha kana eega Ja’een booda abbaan isaa nama dheera ture , lafatti darbe harka saarraa..

Abbaan gara ilma saa lafatti laaleti laalaa fuula saa kessatti arketi isaan ja”e :
       siin laaleyse..??

  {Salahaddin} : ee na laaleysite ja”en…
Abbaan : isaa maalif hin boohin ja”en..?
Salahaddin nama masjidul aqsaa bilisoomsurraa  boohun hin fakkaattu  ja”en….!!!

   # salahaddinal ayyubin guyyaa tokkoo isaa waraana saati wajjiin  tatta”u jiru gurbaan tokko walaloo nama kofalchiiftu takka walaleeyse..!!

   Waraanni isaa Hundi ni koflan salahaddin malee ..!!
Maalif hin koflin ja”aniiti isa gaafatan..?
Akkana ja”e deebiseef..:

  Osoo masjidula aqsaan harka kaafiraa jiruu hin kofalu ja”en..!!

    * salahaddiin eegas booda takkaa hin kofalle hanga masjidul aqsaa harka kaafiraati fuudhuu …
guyyaa isaan harkaa fuudhee sujuudeeti gammade koflee…!!!

  • kaayyoo teetif hangam takka tattaafatta..!!!

….. RASUUL s.a.w.
– Dilluu Gaalaatu Isaan Irra kaayame.
– Abuu Jahal Morma Isaanii Irra ejjachuuf Yaale.
– Isaan Ajjeesuuf Jacha Namni 15 Ramadame.
– Bara 3 Guutuu Gaara keeysatti Beelaan Rakkate.
– Biyyaa Itti Arihame.
– Quba Isaanii tu Itti Dhiige.
– Ilkaan Isaaniitu Itti Caphe.
– Mataa Isaanii tu Itti Fottaqe.
Rasuul S.A.W kana Malees rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate…
ABUU BAKRI…
– Biyyaa Itti Arihame.
– Goda keeysatti Jawween Iddame.
– Ummata Arabaa kan Diin Dhiise As deebisuuf Hedduu Rakkate…
Kana Malees Rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate.
Usmaan Ibnu Affaan Akka Diin Dhiisuuf Ja’ee Adeerri Isa Qixaaxe.
Gama Boodaa Gara Habashaa Godaane…
Bilaal Ibnu Rabaah Diiniif Jacha…
– Lafa rra Harkifame.
– Dhagaa tu Isa rra Kaayame.
– Aduu Gammoojjii tiin Gubame.
– Gabraa fi Joolleen Dhagaan Isa Tuman…
Khabbaab Ibn Arattiitiis Abiddaan Gubamee Hedduu Gaggabe…
Ammaar Ibnu Yaasir Qoma Isaa Irratti Abiddi Qabsiifame.
Abbaan Ammaar (yaasir) Itti Wareegame.
Sumayyaan (haati ammaar) Diiniif Jecha Eeboon Waraanamte.
Hamza Ibnu Abdulmuxxalib Dabalatee Sahaaboota Kumaatamaan Lakkaawamanii tu Lubbuu Isaanii Itti Dhabe…
… Isaan Keeysaa…
… Ja’afar Ibnu Abii Xaalib Harka Isaa Lamaanuu Itti Dhabe.
… Khubeeybi Ibnu Adiyyii Booji’amee ti Ajjeefame..
Kana Malees As-haaboota Baay’ee tu Diiniif Jecha Wareegame…
RASUUL S.A.W akkana Ja’an…
Amantiin Islaamaa keeysummummaa dhaan As dhufte, Booda rra Ammaas Keeysummummatti Deebiti, Way Waa Milkaawee Namni Gaafa San Keeysummummaa rra Isii Baase…
…
… Anaa fi Isiniis Nama keeysummaarraa Isii Baasu RABBI nuhaa Godhu…

Obboleeyyan assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi kheeyrii hogguuniifi daleeydu yeroo gabaabaa keessatti murachuudhaaf yeroo gabaabaa keessatti faayidaa isiirraa arkachuudhaaf osooniifi hin taane ati kheeyrii numa dalagi kheeyriin amata dheeraa boodallee taatu jazaan takkaahuu galanni suma dhaqqaba kheeyriin amata dheeraa ilmaan ilmaan kheetiirratti dabruu danda’a kanarratti fakkeenya gabaabaa tokko qissaa ergamaa rabbii a.s.w zamana ergamaan rabbii makkarraa gama madiinaa godaane keessatti gama boodatti aantee ummu salamaan makkarraa gama madiinaa godaanuu barbaadde khana khobaa isii makkarraa baatu usmaan binu xalhaa osooniifi hin amanin makkaa ture inniniis ummu salamaa godaanu jirtu khobaa isii arkee yaa ummu salamaa eessa deemtaa jennaan
افر بديني
Diin kiyyaaniin isinirraa baqadha ergamaa rabbii birattiin deemaa jatteen usmaan ibnu xalhaa dhalaa taatee akkamitti kilomeetira dheeraa makkarraa hanga madiinaa kana akkamitti khobaa khee deemtaa je’een maaliin godha re khobaa kiyyaan deema jatteen usmaan ibnu xalhaa sahaabtichi kabajamaan kun yeroo san Islaamummaa hin fudhanne anaatu si gaggeessaa gaala kiyyarra bahii je’e inni miilaan deemaa isii gaalarra baasee tola ooltummaa dila kana kilomeetira dhibba afurii ol waan caalu karaa dheeraa kana deemeen maal jatti ummu salamaan nama akka Usmaan binu xalhaa gaarii rabbi nan garsiifnee hoggaaniifiin haajaa haajamuu barbaade gaalarraa bu’uu barbaade na buuseeti achi fagaadhuu haajaa bahi naan je’ee ifii achi taa’ee akkasitti madiinaa na geessee jatti duboo hoggaaniifi madiinaa ijaan arke kunoo madiinaan tanaatii deem je’e akkasitti jalaa deebi’e ummu salamaan ergamaa rabbii a.s.w bira dheeyxee bar usmaan ibnu xalhaa akkana naaf godhee tola ooltummaa kana naaf oole jatteen ergamaan rabbii a.s.w
فضحك

Ni seeqe ni gammade waan usmaan ibnu xalhaa dalage kana osoo hin islaamawin tola inni oole kanaaf gammade ergamaan rabbii a.s.w gaafa rabbiin ergamaa rabbii a.s.w makkaa isa cabsiisu gaafa fathii makkaa san ergamaan rabbii a.s.w hoggaaniifi makkaa cabsee ka’abaa hulaa isii seenuu deemu dur gosa bani sheybaa gosa usmaan ibnu xalhaa tanaanu qulfii makkaa qaba ture islaamummaa duraas isaantu qabata aangoo isaaniiti usmaan ibnu xalhaa fidi je’een qulfii tana ergamaan rabbii a.s.w irraa fuudheeti bane ergamaan rabbii a.s.w eega banee seene booda qulfii tana ilmi abbaas abdallaah ibnu abbaas faan ergamaa rabbii a.s.w bira jiran ilmaan adeerran ergamaa rabbii yaa ergamaa rabbii qulfiin tun amma booda Islaamummaa eega dhufnee cabsanne booda qulfiin tun teenya haa taatuu nu bira kaayi je’een ergamaa rabbiitiin a.s.w laa je’e ergamaan rabbii warruma usmaan ibnu xalhaa kana bira haa teessuu je’een lola inni gaafa san gaafa tola oole saniif jecha ergamaan rabbii a.s.w qulfii makkaa gosa usmaan ibnu xalhaa kannee isinirraa nam tokko hin fuudhu hanga qiyaamaan dhaabbattuutti namni isinirraa qulfii tana fuudhe
يبقى ظالما
Nama zaalima ja’ama isin miidhe je’een ergamaan rabbii a.s.w
حتى اليوم
Amata kuma 1400 fi wahi boodas qulfii ka’abaadhaa namni harkaa qabu gosa usmaan ibnu xalhaati tola ooltummaa inni guyyaa tokko oole amata kuma dheeraa kana deemaa jirti ilmaanuma usmaan ibnu xalhaatu ila ammaa harkaa qaba qiyaamaan hanga dhaabbattuu isaanumaa harkaa qabachuuf taa’a bi’iznillaahi ta’aalaa tanaafuu toltuu numa dalagi kheeyrii toltuun ati daleeyde yeroo dheeraa boodallee taatu suma dhaqqabdi qissaa ni beeytan isin hundinuu nabiyyinaa muusaa fi khadar jiddutti gabricha gaarii khadar ja’amu jiddutti qissaa taate isin hundi ni yaadattan maal je’e khadar hoggaaniifi mana jiguu deemu tolche maaf tolchita je’ee hoggaa muusaan gaafate manni kun milikkeeta khaznaa jalatti awwaaleef abbaan ilmaan isaatiif je’e abbaan isaanii ammoo nama gaarii waan tureef akka milikkeenni kun irraa hin banneefiin gidaara kana jaare ja’an hoggaaniifi mufassirtoonni himan abbaan gaarii ilmaan kanaa je’e hoggaaniifi mufassirtoonni garii aayata kana fassaran abbaa torbaffaatii ja’an abbaa torbaffaatu nama gaarii ture tanaaf tola ooltummaa kana itti oole duboo obboleeyyan kiyya toltuun ati daleeydu waa hunda keessatti arraan tana arkachuu baattullee yeroo dheeraa booda sumaaf geessi ergamaan rabbii a.s.w
صناعي المعروف تقي مسارع السوء
Tola ooltummaan gaariin isin daleeydan hamtuu isinitti afaan deemtu san isinirraa deebifti ja’a ergamaan rabbii a.s.w tola walii oolaa yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi akkuma hawaasni keenya baanu ati kheeyruma dalagi sharriin abbaa laallatti akkuma ja’an sanii obboleeyyan kiyya kheeyruma haa daleeynuu kheeyruma haa niyyannuu rabbiin s.w fagaattullee jazaa isii galata isii numaaf kafaluu taa’a.