Ijabanaa Blogs

Suuraan tun Al-Faatihaa ja’amtee yaamamti. Hiikni isaa: 👉 “Banuu (Opener)” jechuudha — jechuunis Suuraa kitaabni (Qur’aanni) ittiin jalqabamu.
Akkasumas maqaan biraa isii: 👉 Umm Al-Kitaab (Haadha Kitaabaa) ja’amti — kunis akkaataa baay’ina ulamaa’otaatiin.
📜 Hadiisa sirrii keessatti kan Abu Hurayrah irraa gabaafame, kan At-Tirmidhi keessatti galmeeffame (inni sahiiha je’ee mirkaneesse), Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an:

«الْحَمْدُ للهِ رَبَ الْعَالَمِينَ أُمُّ الْقُرْآنِ وَأُمُّ الْكِتَابِ وَالسَّبْعُ الْمَثَانِي وَالْقُرْآنُ الْعَظِيمُ»

“Al-Hamdu lillaahi Rabbil-‘Aalamiin (Suuratu Al-Faatihaa)
👉 Haadha Qur’aanaa (Ummul Qur’aan),
👉 Haadha Kitaabaa (Ummul Kitaab),
👉 fi aayata torba kan  irra deddeebi’anii dubbifaman Qur’aana kabajamaa keessatti.”

“Akkasumas (Suuratu Al-Faatihaa) ‘Al-Hamd’ fi ‘As-Salaah’ ja’amtee ni yaamamti; sababni isaas Nabiyyiin SAW ja’an: Gooftaan kiyya (Rabbiin) akkana je’e…”

«قَسَمْتُ الصَّلَاةَ بَيْنِي وَبَيْنَ عَبْدِي نِصْفَيْنِ، فَإِذَا قَالَ الْعَبْدُ:الْحَمْدُدِلله رَبِّ الْعَالَمِينَ، قَالَ اللهُ: حَمِدَنِي عَبْدِي»

“Salaanni (kan Al-Faatihaa) halkan lama gidduutti qoodama: Kanaa fi, ‘Abbaan koo, Rabbiin jireenya hundaati,’ yommuu inni jedhu, Rabbiin akkana jedha: ‘Maqaan koo galateeffamee jira.’”

“Al-Faatihaa salaata (Salah) ja’amtee yaamamti, sababni isaatis keessatti qara’uun sharxiidha. Akkasumas Al-Faatihaa “Ash-Shifaa” (dawaa) ja’amtee yaamamti.”

“Al-Faatihaa “Ar-Ruqyah” (Dawaa) ja’amtee yaamamti, sababni isaas Hadiisa sirrii keessatti, Abu Sa’id akkuma ja’utti, namni tokko Suuratu Al-Faatihaa dawaa godhachuun, hoogganaa garee tokko kan miidhamee pooyiziniin qabameef itti fayyadame. Eegasii, Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an…”

«وَمَا يُدْرِيكَ أَنَّهَا رُقْيَةٌ»

“Akkaataa itti “Ruqyah” taate beeytuu?
Al-Faatihaa Makkah keessatti ni irkame, akka Ibn Abbas, Qatadah fi Abu Al-Aliyah ja’an. Rabbiin akkana je’e…”

﴿وَلَقَدْ ءاتَيْنَـكَ سَبْعًا مِّنَ الْمَثَانِي﴾

“Dhugumaan, Nutii siif kenne torba Mathanii (aayata torba yeroo hunda irra deebi’anii dubbifaman), (kan isiin taate Suuratu Al-Faatihaa) (15:87).

Rabbiin beekumsaa fi hubannaa guutuu qaba.”

بسم الله الرحمان الرحيم

👉 sahaabarraa namni boodarra du”e makka kessatti:
Aamir binu waasili leeysiyyi
Amata 110 hijrarraa.

👉sahabarra namni boodarra du”e madiina kessatti mahmuud binu rabi’i amata 99tti Hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e shaamitti waasil ibnul asqa”a amata 86ti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya basraatti anas binu maalik amata 93 hijraarraa.

👉sahaabarraa namnni boodarra du”e biyya himsatti
Abdallah binu busrii amata
96tti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya kuufatti abdallah binu abi awfaa .amata 87tti hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e misratti abdallah binu haaris biyya misraatti amata
89tti hijraarraa.

irraa Caalaan namaatu addunyarraa numa deeman guyyaan takka dhufuuf jiraata ka abalu du”e ja”ani si dubbatan

Gaafa San garuu islaamaaf maal lakkiftee deemta?

#umar binu kaxxab akkana ja’a
” guyyaa cufa abaluu du”e jacha oolan guyyaan takka dhufuuf jiraata kan umar du”e kessatti ja”anii dubbatan “

Yeroo hunda islaamaaf dalagi!!

Yeroo { salahaddinil ayyubin } joollee ture isaa joollee wajjiin karaa kessa tapatu abbaan isaa najmuddin al ayyubin isa arketi joollee kessa ol fuudhe  isaan ja”e :

   Ummaa tee wanniin fuudhe irraa si dhaleef akka joollee wajjiin tapattuufi miti ..!!
Wanniin ummaa tee fuudhee irraa si dhaleef akka masjidul aqsaa bilisoomsituufi ja”en…!!

     Jecha kana eega Ja’een booda abbaan isaa nama dheera ture , lafatti darbe harka saarraa..

Abbaan gara ilma saa lafatti laaleti laalaa fuula saa kessatti arketi isaan ja”e :
       siin laaleyse..??

  {Salahaddin} : ee na laaleysite ja”en…
Abbaan : isaa maalif hin boohin ja”en..?
Salahaddin nama masjidul aqsaa bilisoomsurraa  boohun hin fakkaattu  ja”en….!!!

   # salahaddinal ayyubin guyyaa tokkoo isaa waraana saati wajjiin  tatta”u jiru gurbaan tokko walaloo nama kofalchiiftu takka walaleeyse..!!

   Waraanni isaa Hundi ni koflan salahaddin malee ..!!
Maalif hin koflin ja”aniiti isa gaafatan..?
Akkana ja”e deebiseef..:

  Osoo masjidula aqsaan harka kaafiraa jiruu hin kofalu ja”en..!!

    * salahaddiin eegas booda takkaa hin kofalle hanga masjidul aqsaa harka kaafiraati fuudhuu …
guyyaa isaan harkaa fuudhee sujuudeeti gammade koflee…!!!

  • kaayyoo teetif hangam takka tattaafatta..!!!

….. RASUUL s.a.w.
– Dilluu Gaalaatu Isaan Irra kaayame.
– Abuu Jahal Morma Isaanii Irra ejjachuuf Yaale.
– Isaan Ajjeesuuf Jacha Namni 15 Ramadame.
– Bara 3 Guutuu Gaara keeysatti Beelaan Rakkate.
– Biyyaa Itti Arihame.
– Quba Isaanii tu Itti Dhiige.
– Ilkaan Isaaniitu Itti Caphe.
– Mataa Isaanii tu Itti Fottaqe.
Rasuul S.A.W kana Malees rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate…
ABUU BAKRI…
– Biyyaa Itti Arihame.
– Goda keeysatti Jawween Iddame.
– Ummata Arabaa kan Diin Dhiise As deebisuuf Hedduu Rakkate…
Kana Malees Rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate.
Usmaan Ibnu Affaan Akka Diin Dhiisuuf Ja’ee Adeerri Isa Qixaaxe.
Gama Boodaa Gara Habashaa Godaane…
Bilaal Ibnu Rabaah Diiniif Jacha…
– Lafa rra Harkifame.
– Dhagaa tu Isa rra Kaayame.
– Aduu Gammoojjii tiin Gubame.
– Gabraa fi Joolleen Dhagaan Isa Tuman…
Khabbaab Ibn Arattiitiis Abiddaan Gubamee Hedduu Gaggabe…
Ammaar Ibnu Yaasir Qoma Isaa Irratti Abiddi Qabsiifame.
Abbaan Ammaar (yaasir) Itti Wareegame.
Sumayyaan (haati ammaar) Diiniif Jecha Eeboon Waraanamte.
Hamza Ibnu Abdulmuxxalib Dabalatee Sahaaboota Kumaatamaan Lakkaawamanii tu Lubbuu Isaanii Itti Dhabe…
… Isaan Keeysaa…
… Ja’afar Ibnu Abii Xaalib Harka Isaa Lamaanuu Itti Dhabe.
… Khubeeybi Ibnu Adiyyii Booji’amee ti Ajjeefame..
Kana Malees As-haaboota Baay’ee tu Diiniif Jecha Wareegame…
RASUUL S.A.W akkana Ja’an…
Amantiin Islaamaa keeysummummaa dhaan As dhufte, Booda rra Ammaas Keeysummummatti Deebiti, Way Waa Milkaawee Namni Gaafa San Keeysummummaa rra Isii Baase…
…
… Anaa fi Isiniis Nama keeysummaarraa Isii Baasu RABBI nuhaa Godhu…

Obboleeyyan assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi kheeyrii hogguuniifi daleeydu yeroo gabaabaa keessatti murachuudhaaf yeroo gabaabaa keessatti faayidaa isiirraa arkachuudhaaf osooniifi hin taane ati kheeyrii numa dalagi kheeyriin amata dheeraa boodallee taatu jazaan takkaahuu galanni suma dhaqqaba kheeyriin amata dheeraa ilmaan ilmaan kheetiirratti dabruu danda’a kanarratti fakkeenya gabaabaa tokko qissaa ergamaa rabbii a.s.w zamana ergamaan rabbii makkarraa gama madiinaa godaane keessatti gama boodatti aantee ummu salamaan makkarraa gama madiinaa godaanuu barbaadde khana khobaa isii makkarraa baatu usmaan binu xalhaa osooniifi hin amanin makkaa ture inniniis ummu salamaa godaanu jirtu khobaa isii arkee yaa ummu salamaa eessa deemtaa jennaan
افر بديني
Diin kiyyaaniin isinirraa baqadha ergamaa rabbii birattiin deemaa jatteen usmaan ibnu xalhaa dhalaa taatee akkamitti kilomeetira dheeraa makkarraa hanga madiinaa kana akkamitti khobaa khee deemtaa je’een maaliin godha re khobaa kiyyaan deema jatteen usmaan ibnu xalhaa sahaabtichi kabajamaan kun yeroo san Islaamummaa hin fudhanne anaatu si gaggeessaa gaala kiyyarra bahii je’e inni miilaan deemaa isii gaalarra baasee tola ooltummaa dila kana kilomeetira dhibba afurii ol waan caalu karaa dheeraa kana deemeen maal jatti ummu salamaan nama akka Usmaan binu xalhaa gaarii rabbi nan garsiifnee hoggaaniifiin haajaa haajamuu barbaade gaalarraa bu’uu barbaade na buuseeti achi fagaadhuu haajaa bahi naan je’ee ifii achi taa’ee akkasitti madiinaa na geessee jatti duboo hoggaaniifi madiinaa ijaan arke kunoo madiinaan tanaatii deem je’e akkasitti jalaa deebi’e ummu salamaan ergamaa rabbii a.s.w bira dheeyxee bar usmaan ibnu xalhaa akkana naaf godhee tola ooltummaa kana naaf oole jatteen ergamaan rabbii a.s.w
فضحك

Ni seeqe ni gammade waan usmaan ibnu xalhaa dalage kana osoo hin islaamawin tola inni oole kanaaf gammade ergamaan rabbii a.s.w gaafa rabbiin ergamaa rabbii a.s.w makkaa isa cabsiisu gaafa fathii makkaa san ergamaan rabbii a.s.w hoggaaniifi makkaa cabsee ka’abaa hulaa isii seenuu deemu dur gosa bani sheybaa gosa usmaan ibnu xalhaa tanaanu qulfii makkaa qaba ture islaamummaa duraas isaantu qabata aangoo isaaniiti usmaan ibnu xalhaa fidi je’een qulfii tana ergamaan rabbii a.s.w irraa fuudheeti bane ergamaan rabbii a.s.w eega banee seene booda qulfii tana ilmi abbaas abdallaah ibnu abbaas faan ergamaa rabbii a.s.w bira jiran ilmaan adeerran ergamaa rabbii yaa ergamaa rabbii qulfiin tun amma booda Islaamummaa eega dhufnee cabsanne booda qulfiin tun teenya haa taatuu nu bira kaayi je’een ergamaa rabbiitiin a.s.w laa je’e ergamaan rabbii warruma usmaan ibnu xalhaa kana bira haa teessuu je’een lola inni gaafa san gaafa tola oole saniif jecha ergamaan rabbii a.s.w qulfii makkaa gosa usmaan ibnu xalhaa kannee isinirraa nam tokko hin fuudhu hanga qiyaamaan dhaabbattuutti namni isinirraa qulfii tana fuudhe
يبقى ظالما
Nama zaalima ja’ama isin miidhe je’een ergamaan rabbii a.s.w
حتى اليوم
Amata kuma 1400 fi wahi boodas qulfii ka’abaadhaa namni harkaa qabu gosa usmaan ibnu xalhaati tola ooltummaa inni guyyaa tokko oole amata kuma dheeraa kana deemaa jirti ilmaanuma usmaan ibnu xalhaatu ila ammaa harkaa qaba qiyaamaan hanga dhaabbattuu isaanumaa harkaa qabachuuf taa’a bi’iznillaahi ta’aalaa tanaafuu toltuu numa dalagi kheeyrii toltuun ati daleeyde yeroo dheeraa boodallee taatu suma dhaqqabdi qissaa ni beeytan isin hundinuu nabiyyinaa muusaa fi khadar jiddutti gabricha gaarii khadar ja’amu jiddutti qissaa taate isin hundi ni yaadattan maal je’e khadar hoggaaniifi mana jiguu deemu tolche maaf tolchita je’ee hoggaa muusaan gaafate manni kun milikkeeta khaznaa jalatti awwaaleef abbaan ilmaan isaatiif je’e abbaan isaanii ammoo nama gaarii waan tureef akka milikkeenni kun irraa hin banneefiin gidaara kana jaare ja’an hoggaaniifi mufassirtoonni himan abbaan gaarii ilmaan kanaa je’e hoggaaniifi mufassirtoonni garii aayata kana fassaran abbaa torbaffaatii ja’an abbaa torbaffaatu nama gaarii ture tanaaf tola ooltummaa kana itti oole duboo obboleeyyan kiyya toltuun ati daleeydu waa hunda keessatti arraan tana arkachuu baattullee yeroo dheeraa booda sumaaf geessi ergamaan rabbii a.s.w
صناعي المعروف تقي مسارع السوء
Tola ooltummaan gaariin isin daleeydan hamtuu isinitti afaan deemtu san isinirraa deebifti ja’a ergamaan rabbii a.s.w tola walii oolaa yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi akkuma hawaasni keenya baanu ati kheeyruma dalagi sharriin abbaa laallatti akkuma ja’an sanii obboleeyyan kiyya kheeyruma haa daleeynuu kheeyruma haa niyyannuu rabbiin s.w fagaattullee jazaa isii galata isii numaaf kafaluu taa’a.

بسم الله الحمد لله والصلاه والسلام على رسول الله صلى الله عليه وسلم وبعد
Obboleeyyan assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu guyyaa har’aan tanaa dhaamsa obbolummaa dhaamsa gabaabaa qabadheetiin dhufee na wajjiin turaa dhaamsi kunilleen haala yeroo ammaa deemaa jiru kana keessatti sooshaal miidiyaa gubbatti namni waan hedduudha dalagaa jira keessattuu waan piraanki ja’anii nama rifachiisuu fi akkasuma ammoo nama sodaachisuu kana amantiin islaamaa nama sodaachisuu fi nama rifachiisu kana akkamitti ilaalti jennee yooniif wajjin laalle hadiisni ergama rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam tokko keessatti sahabaan argamaa rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gaaf tokko ergamaa rabbii wajjin imala baanee ja’an nutii imala deemaa jiru nu keessaa
فنام رجل من الصحابه
Sahabaa keessaa namni tokko hirribni isaan kuteeti bakka qubanne san namni tokko rafee ja’an kana obboleessi isaa takkaahu saahibni isaa sahabaa irraa kan ta’e haada fuudheeti obboleessa isaa kan rafu kana gubbaa qaama isaa kana gubbaa babaasee sodaachise hogguu niifi hirribarraa ka’u rifatee sahaabtichi sun ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam waan uumame kana hoggaanii fi dhagahe akkana jechuudhaan barnoota isaaniif kanne sahabaadhaaf
لا تروع المسلم
Aboo nama muslimaa tokko hin rifachiisinaa
لا يحل لمسلم اي روعه اخاه المسلم
Nama muslimaa tokko nama rabbitti amane tokkof halaal hin tahu hin hayyamamu obboleessa isaa kan islaamaa tokko rifachiisuun akka inni rifatu isa godhuun dhoorkaadha ja’e ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam namni mu’minaa namni rabbitti amane yeroo hundaahu kabajaadha qaba rabbiin subhaanahu wata’alaa isa miidhullee tahee isa rifachiisuu illee tahee jecha keessatti gocha keessatti waa hunda keessatti haqa ilma namaa rabbiin subhaanahu wata’alaa akka firraa eeynu nu barsiise duboo ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hadiisa biraa keessatti gocha tokko ammallee kan sahabaan daleeyde dhagahe kan maal ja’u sahabaa keessaa tokko kobee obboleessa isaa jalaa dhooyse ja’an kana obboleessi isaa sun kobee barbaadee hogganiifi dhabe san booda tabaafi je’ee hoggaasuma dhufee deebiseefi ergamaan rabbi aleeyhi sallaatu wassalaam bira dhaqee sahaabtichi rifatee kun hagam akka rifate ergamaa rabbiititti himate ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam
لا تروع المسلم فان روعه المسلم ظلم عظيم
Aboo nama muslimaa keessan tokko hin rifachiisinaa obboleessa kee rifachiisuun rabbi biratti miidhaa guddoodha zulmii guddoodha ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wasalaam nu dhoorke amantiin islaamaa nama muslimaa tokko rifachiisuun jecha keessattis gocha keessattis ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hadiisa sahiiha biraa keessatti
من اشار الى اخيه بحديد
Namni obboleessa isaatti haaggate takkaahuu ablee qaramtuudhaan obboleessa isaa namni sodaachise
فان الملائكه تلعنه
Malaykaan isa abaarti
حتى يدعو
Hanga dhiisuu obboleessa isaa san sodaachisu san hanga dhiisutti malaykaan isa abaarti
ولو كان اخاه لابيه وامه
Obboleessi inni sodaachisu kun obboleessa muslimaa qofa osooniifi hin taane odoo  obboleessi isaa kan abbaa fi haadhaan tokko yooniifi ta’ellee yooniifi ableen sodaachise malaaykaan isa abaarti hanga gocha san dhiisutti ja’an ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nama muslimaa sodaachisuun nama muslimaa tabaafillee haa ta’uu nama muslimaa akka rifatu godhuun dhorkaadha taphaaf immoo akka itti dhorkaadhaa ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa sahiiha keessatti
من اخذ متاع اخيه لاعبا او جادا
Namni meeshaa obboleessa isaa tabaafis tahee dhugaafis fuudhee jalaa dhokeesse
فليردها اليه
Aboo gama isaa haa deebisuu ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam waa takka isiniif hin godhu obboleeyyan keessan hin rifachiisinaa piraanki jettanii tabaafis takkaa sooshaal miidiyaa gubbatti youtube keessan akka ummanni isiniif laalu tahuu waan adda addaa fi kijiba tokkoffaa kijiba of keessaa qaba wanni dalagaa jirtu sun kijiba kan lammaffaadhaa nama muslimaa tokko rifachiisuudha amantiin islaamaa nama rifachiisummoo nu dhoorkite jechuudha amantii islaamaa qofaa miti beeyladaallee rifachiisuu nu dhorkite ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nu dhorke gaaf tokko ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gurbaa re’ee qalu obboleeytii isaa biratti re’ee obboleeyyan 2 tokko cinatti hoggaa qalu arke sani ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam maaliif akkana goota maaliif hoggaa 2 ajjeesta tanallee lubbuu itti guraartee taanillee ofiifuu ajjeeftee maalif du’a lama goota je’eenii ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam  hattaa beeyladaa akka hin sodaachifne hadiisa ibnu mas-uud keessatti ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam ibnu mas’uuditti akkana ja’a gaaf tokko ergamaa rabbii wajjin imala baaneeti karaa deemaa turre kana muka takka jalaa qubannee ergamaa rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam wajji osoo qubannee ta’aa jirruu muka jala muka sanirra shimbirroo hedduutu ture sahabaa keessaa shimbirroo xiqqoo fuudhaniti itti taphachuu turan kana haati shimbirroo sanii ergamaa rabbii aleeyhi salaatu wassalaam  bira dhuftee iyyitee afaan beytuun ergamaa rabbiitti hoggaa himatte ergamaan rabbii sahabaa wali qabee
منفجع هذه بولدها

Aboo shimbirroo tana ilma isiitiin namni rifachiise isinirraa eenyu ja’aniin ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hoggaanii fi akkanatti gaafate sahabaan nutii bar yaa ergamaa rabbii ja’aniin aboo itti deebisaa gama isii deebisaafii hin rifachiisinaa je’e ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam  hattaa beeyladaahuu rifachiisuu amantiin islaamaa nu dhoorkite
وما ارسلناك الا رحمه للعالمين
Rahmata aalama guutuudhaaf akka godhu rabbiin subhaanahu wata’alaa akka godhuuf amantii islaamaa nuuf erge obboleeyyan kiyya kabajamoo fi qaalii yaa warra piraanki jettanii maqaa adda addaatiin diraamaas jettanii waan feetan haa tahuu nama muslimaa tokko rifachiisuun dilana dhorkaadhaa jechu
عن جابر رضي الله عنه قال نحى عن النبي صلى الله عليه وسلم ان يتعاطى سيفا مسلول
Ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam jaabir irratti radi’allaahu anhu ergamaa rabbiitirraa odeessan ergamaan rabbii nu dhoorke seeyfii qartuu akka wali kannan ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nu dhoorkee ja’an hadiisa biraa keessatti ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gosa lama
من صلى احدكم سيفه
Namni seeyfii isaa qare namni ablee isaa isinirraa qarate
فاراد ان يعطي اخاه
Akkasuma ablee qartuu kana obboleessa isaatiif kennuu yoo barbaade
فليغمدها ثم يناوله
Ablee qartuu san qara san qabee obboleessa isaa akka hin rifachiisnetti ablee san itti haa kennu argamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hattaa hoggaa kannitaniif qara gad deebisaatii obboleessa keessanii kannaa hin rifachiisinaa ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam  ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa biraa keessatti namni isinirraa ablee takkaahu meeshaa waraanaa baadhatee jiru masjiida keenya akka nutti hin seenne yooniif kan seenu tahe ofirraa baasee lafa kaayee nu wajjin haa salaatu ja’an ergamaan rabbi aleeyhi salaatu wassalaam obboleessa isaa kan wajji salaatu kana akka hin rifachiisneef obboleessa isaa kana kan masjiida jiru kana qalbii isaa keessa akka waa finneef ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam meeshaa waraanaa baadhatanii masjiida hin seeninaa yoonif seentan lafa ofirraa kaayaa salaataa ja’a aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa tokkooniin goolaba ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam tokkoon keessan hoggaaniifi nama sadiin deemtan yoo namni lama iccitii dubbachuudhaaf achi kan bahu tahe obboleessa isaa ka irraa iccitiin achi baatan kana khobaa dhiisuu duratti dhiifama gaafadhaa ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam akka qalbii isaa keessa hamtuu akka inni yaaduu hin godhinaa ja’a ergamaan rabbii hamtuu akka inni yaadu hin godhinaa akka hamtuu hin yaanneef dhiifama gaafadhaa ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam li’annahuu nama mu’minaa sodaachisuun nama mu’minaa rifachiisuun akka yaaddawan godhuun rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa hin jaalatu nun ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam obboleeyyan kiyya kabajamoo fi qaali kaniin amma dubbadhe kun hadiisa ergama rabbiitii aleeyhi salaatu wassalaam namni rabbii fi ergama isaatti amanu ka jiraatu ta’e talagaa waan dalagaa jirtan kanarraa nama muslimaa akka waliigala sodaachisu jechaa fi gocha keessattillee maaliif taphaa fi dhugaafillee maaf hin taane dhoorkaadha haraam callaa obboleeyyan kiyya irraa haa fagaannun isiniin ja’a aayata rabbiitiin subhaanahu wata’ala goolabna
والذين يؤذون المؤمنين والمؤمنات بغير ما اكتسبوا فقد احتملوا بهتانا واثم مبينا
Isaaniiwwan nama muuminaa dhalaa fi dhiiraa akkanumatti miidhaa irratti gaggeessan dhugatti cubbuu fi dilii guddoo badhatanii jiran ja’a rabbiin subhaanahu wata’alaa obboleeyyan kiyya irraa haa fagaannu badii tanarraa lubbuu teenya haa qusannuun isin ja’a yooniin dogoggore lubbuu tiyyarraayi yoonin haqa qunname rabbirraahi assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu.

Gaaffiilee kitaaba asaasiyyaataa keessaa qophooyte tanaan of madaali

Gaafiilee eegaluuf bakka armaan gadii “Start” ja’u tuqi 👇👇👇👇

Wanti hundi qabsoodha duniyaa tana keessatti duniyaa tana keessatti, wanni bilaashi tahu takka hin jirtu, akkuma namni tokko qabeenya fiduudhaaf hirriiba dhabee, ganama subiin ke’ee bakka isa barbaachisu dhaqee, harar taatu harar dhaqee, dirree dawaa taatu achi dhaqee, achii ol taatuus dhaqee waan fidu fidee itti yaadee, guyyaa itti laffa’ee, bashannana isaa itti dhabee laffa’ee qabeenya san arkatutti, laffaatii san wajji laffaatii sa saniin osoo hin taane khannaa rabbii khannaaf rabbi subhaanahu wa ta’aalaa tattaaffii isaa san keessa rabbiin isaaf khannaa jachu, akkuma dila san tattaafatutti qabeenya fiduuf qabsaahutti iimaana fiduulleen qabsoo feeti.

Iimaanniniis qabsoo fadha bilaashitti hin jiru abadan, akkanuma teenyee akka tazbiitti walitti dhawanii iimaana hoo furadhu ja’anii wanni namatti khaayan hin jiruu jachu, qabsoo fadha iimaanniniis, tattaaffii fadha, inumaatuu iimaanaatu irra qaalii waa hundarra, namni tokko walii galee arra khe’ee obboleessa keenya kana arra waan guddoo takka godhuu qabnaafii ja’anii wali dhufan cheeka isaa ol baasee tokko siif kataba miliyoona hangana taruma takkatti secondii muraasatti miliyoonara taate, si godhuu hin danda’uu akkasitti secondii muraasatti miliyoonara taataa je’ee khatabee sii khanna, iimaana hoo, iimaana eenyu khatabee siif khanna akkasitti, diin eenyuu khatabee siif khanna, ilmii eenyuu khatabee siif khanna.

Sheekha tokko bira dhaqi mee ittiin haajamee ilmii tana khatabii Naaf khanni ja’iin cheeka kamirratti katabee siif khanna, cheeka kamirratti sunana katabee siif khanna furadhu je’ee, hin jiruu jachu, maal goota itti laffaata arraas ni qaraata boruus ni qaraata iftaaniis, xiqqo xiqqoon jechaati akkasi guuttattaa jachu, qabeenya ammoo namni tara takkatti katabee siif khannuu danda’a, kun maal si garsiisa wanni akka diin qaalii numan jirre, iimaanaa fi ilmiin diin Islaamaa waa hundarra qaalii tahuu si garsiisaa jachu.

ومن الناس من يقول امنا بالله وباليوم الاخر وما هم بمؤمنين
Ilma namaa khanarraa ni jiraa je’e. nama amannee jirra ja’uu jiraa je’e. nama islaamooynee jirra, aboo amantii qabanne, nuti mislima, nuti mu’umina nama afaaniin ja’uu jiraa je’e.
وما هم بمؤمنين
Hin amanne immoo je’e isaan. guyyaa aakhiraattiis amanne ja’an, rabbittiis amanne ja’an, ammoo hin amannee keessa isaanii waan biraatii jiraa ja’a rabbi subhaanahuu wa ta’aalaa. gubbaan akkana ja’an malee.
يخادعون الله والذين امنوا وما يخدعون الا انفسهم وما يشعرون
Rabbi shawwaduu fedhanii je’e jarri san amanne ja’anii. warra rabbitti amanees shawwaduu fedhanii je’e amanne ja’anii. si wajji taa’anii si wajji haasawan, si wajji taa’anii diin si wajji haasawan, si wajji taa’anii diiniif si wajji quuqaman, afaaniin hogguu laaltu. gubbaa hogguu laaltu.
وما هم بمؤمنين
Keessaan ammoo hin amannee je’e rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa.
وما يخدعون الا انفسهم
Lubbuu isaanii malee namni isaan shawwadu jiran tokkon jiruu je’e rabbiin.
وما يشعرون
Ammoo hin beekhan. akka if shawwadu jiran hin beekhan. hariifaaf if taa’an isaan nama kana hunda itti taphachu jirraaf if taa’an, isaan nama kana hunda if jala oofu jirraaf if taa’an, ammoo hin beekhanii je’e akka if shawwadu jiran rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa.
في قلوبهم مرض
Qalbii isaanii keessa dhukkubaa jiraa je’e ummata san. qalbii isaanii keessa dhukkubaa jira.
فزادهم الله مرضا
Dhukkuba munaafiqummaa qalbii isaanii keessa jira. duraanuu rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa dhukkuba biraa isaaniif ida’ee je’e. suuraa biraa rabbiin gizee buuse suuraa san ittin amanan daranaa dhukkubni itti ida’amaaf. aayata biraa rabbiin gizee buuse san itti kafaran, ittin amanan daranaa dhukkuba ida’afii jachu. khuniis dhukkuba duraan qabanirratti rabbiin qur’aana buuseetuma dhukkuba biraa itti ida’aaf jara san.
ولهم عذاب عليم بما كانوا يكذبون
Ummanni san waan kijibaniif jecha, waan gubbaan amanne ja’anii keessa isaaniitiin waan biraa oofaniif jecha, waan gubbaan fakkeessanii keessa isaaniitiin waan biraatiin deemaniif jecha, qixaaxa jabaatu isaaniif jiraa ja’a rabbiin subhanahu wa ta’aalaa. qixaaxa laaleeysaatu isaaniif jiraa ja’a.