Ijabanaa Blogs

Sahaabaan hadiisni kun irratti naanna’u kun sahaabaa guddaa dha. Hariiroon isaa Nabii Muhammad ﷺ waliin baay’ee cimaa fi dhihoodha. Akkasumas inni warra jalqaba Islaamummaa fudhatan keessaa tokko, warra seenaa amantii kana keessatti waan hedduu jalqaba ta’an galmeessisan keessaa isa tokko.

Inni hariiroo kabajamtuu lama walitti qabaan Nabii Muhammad ﷺ waliin. Tokko, inni ilma intala obboleettii abbaa ergamaa rabbiiti (ilma adaadaa isaati) dha; haati isaa Umaymah bint Abd al-Muttalib, isiinis adaadaa Nabii Muhammad ﷺ ti. Gama biraatiin immoo inni soddaa ergamaa rabbiiti; obboleettiin isaa Zaynab bint Jahsh jaartii Nabii Muhammad ﷺ turte, isiinis haadha mu’miniintotaa keessaa isii takka.

Inni akkasumas gama jihaadaatii fi qindoomina waraanaa keessatti dursa qaba ture; inni nama jalqaba Islaama keessatti alaabaan (liwaa’) itti kennamuu ture.

Inni sahaabaa kabajamaadha: Abdullah ibn Jahsh al-Asadi dha.

Abdullah ibn Jahsh al-Asadi yeroo dheertuu dura Islaamummaa seene; osoo Nabi Muhammad ﷺ mana Daar al-Arqam bakka da’waa itti godhe san hin dhaqin duraahuu Islaamummaa fudhate. Kanaaf inni warra jalqaba Islaamummaa fudhatan keessaa isa tokko, warra jalqaba alaabaa iimaanaa baadhatan keessatti ni lakkaa’ama.

Yeroo Nabii Muhammad ﷺ Muslimootaaf gara Madinah hijraa (baqannaa) godhuu hayyame—amanti isaanii tikfachuuf jecha rakkoo fi cunqursaa Quraysh irraa dheessuuf—Abdullah ibn Jahsh al-Asadi warra dura fudhatan keessa ture. Haa ta’u malee, inni nama lammaffaa hijraa godhe ture; kan isa dura godhe tokko qofa, inni immoo Abu Salamaadha.

Hijraan isaaf waan haariya hin turre, yookaan muuxannoo haariya jireenya isaa keessatti hin turre; inni duraanuu maatii isaa keessaa gariin wajjin gara Al-Habasha hijraa godhee ture, amantii isaa tikfachuuf jecha cunqursaa irraa baqachuuf.

Garuu hijraan isaa gara Madinah bal’ina caalaa fi bu’aa guddaa qabdi turte; maatii isaa hunda—ijoollee, firoota, dhiiraa fi dubartoota, gurguddoo fi xixiqqoo—waliin ba’e. Hanga manni isaa guutuun mana iimaanaa ta’ee mul’atutti, qabeenyi isaa immoo qabiilaa Islaamaa fakkaatee mul’ate.

Akkuma isaan Makkah irraa ba’anitti, haalli manneen isaanii ni jijjiirame; manneen sun duwwaa fi onnee nama nyaatu ta’an, qilleensi keessa isaanii bubbisa, hulaan isaaniis sagalee sodaachisaa dhageessisuun sosso’a, akka waan maatiin isaanii isaan dhiisanii deemanitti booyan fakkaatu.

Yeroo gabaabaa booda, hooggantoonni Quraysh keessaa gariin naannolee Makkah keessa naanna’anii ilaaluuf bahan; Muslimoota keessaa eenyutu hafee fi eenyutu deeme adda beekuuf. Isaan Abu Jahl fi Utbah ibn Rabi’ah turan.

Yeroo Utbah ibn Rabi’ah manneen warra Banu Jahsh duwwaa fi qilleensi keessa isaanii bubbisu argutti, Abu Jahl tuqee akkana je’e: “Manneen isaanii duwwaa ta’ee jira; akka maatii isaaniitti booyu jiran fakkaatu.”

Abu Jahl immoo itti deebisee, akka jabinaa fi akkasumas jibbiinsaan: “Eenyu ta’aniiti isaan manneen isaaniitiis kan isaaniif booyan?!” je’e.

Ergasii hojii isaa irra darbe; harka isaa mana Abdullah ibn Jahsh al-Asadi irratti kaa’e. Manichi Makkah keessatti mana bareedaa fi qabeenyaan guddaa tokko ture. Innis keessa fi qabeenya isaa akkasitti ofii isaatii abbaa itti ta’ee fayyadamuu eegale, akka qabeenyi kan isaa ta’etti.

Yeroo Abdullah ibn Jahsh al-Asadi haala isaa Nabi Muhammad ﷺ tti himu, Nabiin isa tasgabbeesse; bakka bu’ummaan guddaan isaaf akka kennamu waadaa seeneef. Innis hayyee je’een: “Akka hin gammadinitti, Rabbiin mana kana bakka busuun mana Jannataa tokko siif haa kennu?” Inni immoo “Aammin” je’e. Nabiinis “Inni siif ta’ee jira” je’een. Kana booda qalbiin isaa tasgabbooyte, onneen isaa immoo nagiya arkatte.

Inni Madiinaa keessatti tasgabbaa’uu jalqabuun dura, rakkoo fi dadhabina hedduu isa mudateen booda boqonnaa argachuu hin dandeenye; qormaata guddaa tokko itti dhufe, kan jireenya isaa keessatti isaaf hamaa ture keessaa isa tokko.

Nabii Muhammad ﷺ sahaabota isaa saddeet hojii waraanaa keessaa tokko, kan Islaama keessatti akka dura ta’aa ta’uuf, filate. Isaan keessa Abdullah ibn Jahsh al-Asadi fi Sa’d ibn Abi Waqqas turan. Nabiin sahaabootaan akkana je’e itti hime: “Ani isinirratti namoota beelaa fi dhugaatii irratti obsa qabaniin godhe” je’een. San booda Abdullah ibn Jahsh al-Asadi isaan irratti amiirummaan kennamteef; inni nama jalqaba amiirummaa waraana Muslimoota irratti argate ture.

Abbaan guyya takka ilma isaatti kiisha mismaara guutuu qabu tokko itti kannee akkana ja’en “Yaa ilma kiyya cufuma nama dhooytee takkaahu nama xiqqeysite ykn arrabsite cufaahuu gara muka ooyruu keessa jiruu San deemi mismaara tokko irradhawi ja’en”

#Ilmi kun maalif akka abbaan isaa kana isarraa barbaade hin beeku garuu qaalii abbaa isaa godhuu itti fufe… Cufuma nama miidhe,takkahu nama aarse hunda mismaara tokko deemeti mukarratti dhawa..

#osuma yeroon deemtuu mucaan kun lubbuu isaa beeke hanga mismaara duraan dhawu San gad xiqqeeyse… hanga guyyaan inni mismaara tokkolle mukarratti hin dhawin dhufutti.. Amma mucaan gammade kara abbaa isaa deemee itti hime waan dalage kana …

Abbaan isaatis akkana ja’en “Gaaridha yaa ilma kiyya ati ammaan tana nama lubbuu teetirratti murteysuu dandahuu ja’en garuu dalagaan tee ammallee hin dhumne ja’en”
Mucaan ajaibeti ammahoo maalin dalaga yaa Abba kiyya ja’en…

“Cufuma guyyaa ka nam takka hin cinqin hin miidhin hin rakkin deemi mismaara duraan mukarratti dhooyte San buqqaasi ja’en..”

Mucaan ammaas guyyuu mismaara San buqqaasu eegale hoggaa nam takkallee hin cinqin Hanga guyyaa mismaara dhumaa buqqaasu gahutti… Amma mucaan gammade kara abbaa isaa dhufee itti hime…

#abbaanis yeroo dhagahe isa fuudhee gama mukaa San geeysee akkana ja”en… “Gaaridha yaa ilma kiyya ati ammaan tana nama lubbuu saa qofarratti murteeysu osoon tahin nama gaarii nam takkallee hin cinqinee taate jirta jaen.. Garuu yaa ilma kiyya uraa mukarratti hafte laalii ja’en
Mismaara mukarra jiruu buqqaasuu dandeeysee jirta garuu uraa San dhabamsiisuu hin dandeenye ja’en…
Ilmi namaatis akkuma kana yaa ilma kiyya yeroo isaan miite qalbii isaanii kessatti akka nama mismaara dhaweeti… dhiifama gaafattee mismaara San baasu ni dandeeysa garuu uraa mismaara San dhabamsiisuu hin dandeeysu… laalaan yeroo hunda nama sanitti dhagahamaa deemti…  TANAAF Yaa ilma kiyya jechaan tahuu hojiin tahuu nama hin rakkin madaa San haquu hin dandeeysu…

Suuraan tun Al-Faatihaa ja’amtee yaamamti. Hiikni isaa: 👉 “Banuu (Opener)” jechuudha — jechuunis Suuraa kitaabni (Qur’aanni) ittiin jalqabamu.
Akkasumas maqaan biraa isii: 👉 Umm Al-Kitaab (Haadha Kitaabaa) ja’amti — kunis akkaataa baay’ina ulamaa’otaatiin.
📜 Hadiisa sirrii keessatti kan Abu Hurayrah irraa gabaafame, kan At-Tirmidhi keessatti galmeeffame (inni sahiiha je’ee mirkaneesse), Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an:

«الْحَمْدُ للهِ رَبَ الْعَالَمِينَ أُمُّ الْقُرْآنِ وَأُمُّ الْكِتَابِ وَالسَّبْعُ الْمَثَانِي وَالْقُرْآنُ الْعَظِيمُ»

“Al-Hamdu lillaahi Rabbil-‘Aalamiin (Suuratu Al-Faatihaa)
👉 Haadha Qur’aanaa (Ummul Qur’aan),
👉 Haadha Kitaabaa (Ummul Kitaab),
👉 fi aayata torba kan  irra deddeebi’anii dubbifaman Qur’aana kabajamaa keessatti.”

“Akkasumas (Suuratu Al-Faatihaa) ‘Al-Hamd’ fi ‘As-Salaah’ ja’amtee ni yaamamti; sababni isaas Nabiyyiin SAW ja’an: Gooftaan kiyya (Rabbiin) akkana je’e…”

«قَسَمْتُ الصَّلَاةَ بَيْنِي وَبَيْنَ عَبْدِي نِصْفَيْنِ، فَإِذَا قَالَ الْعَبْدُ:الْحَمْدُدِلله رَبِّ الْعَالَمِينَ، قَالَ اللهُ: حَمِدَنِي عَبْدِي»

“Salaanni (kan Al-Faatihaa) halkan lama gidduutti qoodama: Kanaa fi, ‘Abbaan koo, Rabbiin jireenya hundaati,’ yommuu inni jedhu, Rabbiin akkana jedha: ‘Maqaan koo galateeffamee jira.’”

“Al-Faatihaa salaata (Salah) ja’amtee yaamamti, sababni isaatis keessatti qara’uun sharxiidha. Akkasumas Al-Faatihaa “Ash-Shifaa” (dawaa) ja’amtee yaamamti.”

“Al-Faatihaa “Ar-Ruqyah” (Dawaa) ja’amtee yaamamti, sababni isaas Hadiisa sirrii keessatti, Abu Sa’id akkuma ja’utti, namni tokko Suuratu Al-Faatihaa dawaa godhachuun, hoogganaa garee tokko kan miidhamee pooyiziniin qabameef itti fayyadame. Eegasii, Ergamaan Rabbii SAW akkana ja’an…”

«وَمَا يُدْرِيكَ أَنَّهَا رُقْيَةٌ»

“Akkaataa itti “Ruqyah” taate beeytuu?
Al-Faatihaa Makkah keessatti ni irkame, akka Ibn Abbas, Qatadah fi Abu Al-Aliyah ja’an. Rabbiin akkana je’e…”

﴿وَلَقَدْ ءاتَيْنَـكَ سَبْعًا مِّنَ الْمَثَانِي﴾

“Dhugumaan, Nutii siif kenne torba Mathanii (aayata torba yeroo hunda irra deebi’anii dubbifaman), (kan isiin taate Suuratu Al-Faatihaa) (15:87).

Rabbiin beekumsaa fi hubannaa guutuu qaba.”

بسم الله الرحمان الرحيم

👉 sahaabarraa namni boodarra du”e makka kessatti:
Aamir binu waasili leeysiyyi
Amata 110 hijrarraa.

👉sahabarra namni boodarra du”e madiina kessatti mahmuud binu rabi’i amata 99tti Hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e shaamitti waasil ibnul asqa”a amata 86ti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya basraatti anas binu maalik amata 93 hijraarraa.

👉sahaabarraa namnni boodarra du”e biyya himsatti
Abdallah binu busrii amata
96tti hijraarraa

👉sahaabarraa namni boodarra du”e biyya kuufatti abdallah binu abi awfaa .amata 87tti hijraarraa.

👉sahaabarraa namni boodarra du”e misratti abdallah binu haaris biyya misraatti amata
89tti hijraarraa.

irraa Caalaan namaatu addunyarraa numa deeman guyyaan takka dhufuuf jiraata ka abalu du”e ja”ani si dubbatan

Gaafa San garuu islaamaaf maal lakkiftee deemta?

#umar binu kaxxab akkana ja’a
” guyyaa cufa abaluu du”e jacha oolan guyyaan takka dhufuuf jiraata kan umar du”e kessatti ja”anii dubbatan “

Yeroo hunda islaamaaf dalagi!!

Yeroo { salahaddinil ayyubin } joollee ture isaa joollee wajjiin karaa kessa tapatu abbaan isaa najmuddin al ayyubin isa arketi joollee kessa ol fuudhe  isaan ja”e :

   Ummaa tee wanniin fuudhe irraa si dhaleef akka joollee wajjiin tapattuufi miti ..!!
Wanniin ummaa tee fuudhee irraa si dhaleef akka masjidul aqsaa bilisoomsituufi ja”en…!!

     Jecha kana eega Ja’een booda abbaan isaa nama dheera ture , lafatti darbe harka saarraa..

Abbaan gara ilma saa lafatti laaleti laalaa fuula saa kessatti arketi isaan ja”e :
       siin laaleyse..??

  {Salahaddin} : ee na laaleysite ja”en…
Abbaan : isaa maalif hin boohin ja”en..?
Salahaddin nama masjidul aqsaa bilisoomsurraa  boohun hin fakkaattu  ja”en….!!!

   # salahaddinal ayyubin guyyaa tokkoo isaa waraana saati wajjiin  tatta”u jiru gurbaan tokko walaloo nama kofalchiiftu takka walaleeyse..!!

   Waraanni isaa Hundi ni koflan salahaddin malee ..!!
Maalif hin koflin ja”aniiti isa gaafatan..?
Akkana ja”e deebiseef..:

  Osoo masjidula aqsaan harka kaafiraa jiruu hin kofalu ja”en..!!

    * salahaddiin eegas booda takkaa hin kofalle hanga masjidul aqsaa harka kaafiraati fuudhuu …
guyyaa isaan harkaa fuudhee sujuudeeti gammade koflee…!!!

  • kaayyoo teetif hangam takka tattaafatta..!!!

….. RASUUL s.a.w.
– Dilluu Gaalaatu Isaan Irra kaayame.
– Abuu Jahal Morma Isaanii Irra ejjachuuf Yaale.
– Isaan Ajjeesuuf Jacha Namni 15 Ramadame.
– Bara 3 Guutuu Gaara keeysatti Beelaan Rakkate.
– Biyyaa Itti Arihame.
– Quba Isaanii tu Itti Dhiige.
– Ilkaan Isaaniitu Itti Caphe.
– Mataa Isaanii tu Itti Fottaqe.
Rasuul S.A.W kana Malees rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate…
ABUU BAKRI…
– Biyyaa Itti Arihame.
– Goda keeysatti Jawween Iddame.
– Ummata Arabaa kan Diin Dhiise As deebisuuf Hedduu Rakkate…
Kana Malees Rakkoo Hedduu tu Isaan Mudate.
Usmaan Ibnu Affaan Akka Diin Dhiisuuf Ja’ee Adeerri Isa Qixaaxe.
Gama Boodaa Gara Habashaa Godaane…
Bilaal Ibnu Rabaah Diiniif Jacha…
– Lafa rra Harkifame.
– Dhagaa tu Isa rra Kaayame.
– Aduu Gammoojjii tiin Gubame.
– Gabraa fi Joolleen Dhagaan Isa Tuman…
Khabbaab Ibn Arattiitiis Abiddaan Gubamee Hedduu Gaggabe…
Ammaar Ibnu Yaasir Qoma Isaa Irratti Abiddi Qabsiifame.
Abbaan Ammaar (yaasir) Itti Wareegame.
Sumayyaan (haati ammaar) Diiniif Jecha Eeboon Waraanamte.
Hamza Ibnu Abdulmuxxalib Dabalatee Sahaaboota Kumaatamaan Lakkaawamanii tu Lubbuu Isaanii Itti Dhabe…
… Isaan Keeysaa…
… Ja’afar Ibnu Abii Xaalib Harka Isaa Lamaanuu Itti Dhabe.
… Khubeeybi Ibnu Adiyyii Booji’amee ti Ajjeefame..
Kana Malees As-haaboota Baay’ee tu Diiniif Jecha Wareegame…
RASUUL S.A.W akkana Ja’an…
Amantiin Islaamaa keeysummummaa dhaan As dhufte, Booda rra Ammaas Keeysummummatti Deebiti, Way Waa Milkaawee Namni Gaafa San Keeysummummaa rra Isii Baase…
…
… Anaa fi Isiniis Nama keeysummaarraa Isii Baasu RABBI nuhaa Godhu…

Obboleeyyan assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi kheeyrii hogguuniifi daleeydu yeroo gabaabaa keessatti murachuudhaaf yeroo gabaabaa keessatti faayidaa isiirraa arkachuudhaaf osooniifi hin taane ati kheeyrii numa dalagi kheeyriin amata dheeraa boodallee taatu jazaan takkaahuu galanni suma dhaqqaba kheeyriin amata dheeraa ilmaan ilmaan kheetiirratti dabruu danda’a kanarratti fakkeenya gabaabaa tokko qissaa ergamaa rabbii a.s.w zamana ergamaan rabbii makkarraa gama madiinaa godaane keessatti gama boodatti aantee ummu salamaan makkarraa gama madiinaa godaanuu barbaadde khana khobaa isii makkarraa baatu usmaan binu xalhaa osooniifi hin amanin makkaa ture inniniis ummu salamaa godaanu jirtu khobaa isii arkee yaa ummu salamaa eessa deemtaa jennaan
افر بديني
Diin kiyyaaniin isinirraa baqadha ergamaa rabbii birattiin deemaa jatteen usmaan ibnu xalhaa dhalaa taatee akkamitti kilomeetira dheeraa makkarraa hanga madiinaa kana akkamitti khobaa khee deemtaa je’een maaliin godha re khobaa kiyyaan deema jatteen usmaan ibnu xalhaa sahaabtichi kabajamaan kun yeroo san Islaamummaa hin fudhanne anaatu si gaggeessaa gaala kiyyarra bahii je’e inni miilaan deemaa isii gaalarra baasee tola ooltummaa dila kana kilomeetira dhibba afurii ol waan caalu karaa dheeraa kana deemeen maal jatti ummu salamaan nama akka Usmaan binu xalhaa gaarii rabbi nan garsiifnee hoggaaniifiin haajaa haajamuu barbaade gaalarraa bu’uu barbaade na buuseeti achi fagaadhuu haajaa bahi naan je’ee ifii achi taa’ee akkasitti madiinaa na geessee jatti duboo hoggaaniifi madiinaa ijaan arke kunoo madiinaan tanaatii deem je’e akkasitti jalaa deebi’e ummu salamaan ergamaa rabbii a.s.w bira dheeyxee bar usmaan ibnu xalhaa akkana naaf godhee tola ooltummaa kana naaf oole jatteen ergamaan rabbii a.s.w
فضحك

Ni seeqe ni gammade waan usmaan ibnu xalhaa dalage kana osoo hin islaamawin tola inni oole kanaaf gammade ergamaan rabbii a.s.w gaafa rabbiin ergamaa rabbii a.s.w makkaa isa cabsiisu gaafa fathii makkaa san ergamaan rabbii a.s.w hoggaaniifi makkaa cabsee ka’abaa hulaa isii seenuu deemu dur gosa bani sheybaa gosa usmaan ibnu xalhaa tanaanu qulfii makkaa qaba ture islaamummaa duraas isaantu qabata aangoo isaaniiti usmaan ibnu xalhaa fidi je’een qulfii tana ergamaan rabbii a.s.w irraa fuudheeti bane ergamaan rabbii a.s.w eega banee seene booda qulfii tana ilmi abbaas abdallaah ibnu abbaas faan ergamaa rabbii a.s.w bira jiran ilmaan adeerran ergamaa rabbii yaa ergamaa rabbii qulfiin tun amma booda Islaamummaa eega dhufnee cabsanne booda qulfiin tun teenya haa taatuu nu bira kaayi je’een ergamaa rabbiitiin a.s.w laa je’e ergamaan rabbii warruma usmaan ibnu xalhaa kana bira haa teessuu je’een lola inni gaafa san gaafa tola oole saniif jecha ergamaan rabbii a.s.w qulfii makkaa gosa usmaan ibnu xalhaa kannee isinirraa nam tokko hin fuudhu hanga qiyaamaan dhaabbattuutti namni isinirraa qulfii tana fuudhe
يبقى ظالما
Nama zaalima ja’ama isin miidhe je’een ergamaan rabbii a.s.w
حتى اليوم
Amata kuma 1400 fi wahi boodas qulfii ka’abaadhaa namni harkaa qabu gosa usmaan ibnu xalhaati tola ooltummaa inni guyyaa tokko oole amata kuma dheeraa kana deemaa jirti ilmaanuma usmaan ibnu xalhaatu ila ammaa harkaa qaba qiyaamaan hanga dhaabbattuu isaanumaa harkaa qabachuuf taa’a bi’iznillaahi ta’aalaa tanaafuu toltuu numa dalagi kheeyrii toltuun ati daleeyde yeroo dheeraa boodallee taatu suma dhaqqabdi qissaa ni beeytan isin hundinuu nabiyyinaa muusaa fi khadar jiddutti gabricha gaarii khadar ja’amu jiddutti qissaa taate isin hundi ni yaadattan maal je’e khadar hoggaaniifi mana jiguu deemu tolche maaf tolchita je’ee hoggaa muusaan gaafate manni kun milikkeeta khaznaa jalatti awwaaleef abbaan ilmaan isaatiif je’e abbaan isaanii ammoo nama gaarii waan tureef akka milikkeenni kun irraa hin banneefiin gidaara kana jaare ja’an hoggaaniifi mufassirtoonni himan abbaan gaarii ilmaan kanaa je’e hoggaaniifi mufassirtoonni garii aayata kana fassaran abbaa torbaffaatii ja’an abbaa torbaffaatu nama gaarii ture tanaaf tola ooltummaa kana itti oole duboo obboleeyyan kiyya toltuun ati daleeydu waa hunda keessatti arraan tana arkachuu baattullee yeroo dheeraa booda sumaaf geessi ergamaan rabbii a.s.w
صناعي المعروف تقي مسارع السوء
Tola ooltummaan gaariin isin daleeydan hamtuu isinitti afaan deemtu san isinirraa deebifti ja’a ergamaan rabbii a.s.w tola walii oolaa yeroo hundaahuu kheeyrii dalagi akkuma hawaasni keenya baanu ati kheeyruma dalagi sharriin abbaa laallatti akkuma ja’an sanii obboleeyyan kiyya kheeyruma haa daleeynuu kheeyruma haa niyyannuu rabbiin s.w fagaattullee jazaa isii galata isii numaaf kafaluu taa’a.

بسم الله الحمد لله والصلاه والسلام على رسول الله صلى الله عليه وسلم وبعد
Obboleeyyan assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu guyyaa har’aan tanaa dhaamsa obbolummaa dhaamsa gabaabaa qabadheetiin dhufee na wajjiin turaa dhaamsi kunilleen haala yeroo ammaa deemaa jiru kana keessatti sooshaal miidiyaa gubbatti namni waan hedduudha dalagaa jira keessattuu waan piraanki ja’anii nama rifachiisuu fi akkasuma ammoo nama sodaachisuu kana amantiin islaamaa nama sodaachisuu fi nama rifachiisu kana akkamitti ilaalti jennee yooniif wajjin laalle hadiisni ergama rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam tokko keessatti sahabaan argamaa rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gaaf tokko ergamaa rabbii wajjin imala baanee ja’an nutii imala deemaa jiru nu keessaa
فنام رجل من الصحابه
Sahabaa keessaa namni tokko hirribni isaan kuteeti bakka qubanne san namni tokko rafee ja’an kana obboleessi isaa takkaahu saahibni isaa sahabaa irraa kan ta’e haada fuudheeti obboleessa isaa kan rafu kana gubbaa qaama isaa kana gubbaa babaasee sodaachise hogguu niifi hirribarraa ka’u rifatee sahaabtichi sun ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam waan uumame kana hoggaanii fi dhagahe akkana jechuudhaan barnoota isaaniif kanne sahabaadhaaf
لا تروع المسلم
Aboo nama muslimaa tokko hin rifachiisinaa
لا يحل لمسلم اي روعه اخاه المسلم
Nama muslimaa tokko nama rabbitti amane tokkof halaal hin tahu hin hayyamamu obboleessa isaa kan islaamaa tokko rifachiisuun akka inni rifatu isa godhuun dhoorkaadha ja’e ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam namni mu’minaa namni rabbitti amane yeroo hundaahu kabajaadha qaba rabbiin subhaanahu wata’alaa isa miidhullee tahee isa rifachiisuu illee tahee jecha keessatti gocha keessatti waa hunda keessatti haqa ilma namaa rabbiin subhaanahu wata’alaa akka firraa eeynu nu barsiise duboo ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hadiisa biraa keessatti gocha tokko ammallee kan sahabaan daleeyde dhagahe kan maal ja’u sahabaa keessaa tokko kobee obboleessa isaa jalaa dhooyse ja’an kana obboleessi isaa sun kobee barbaadee hogganiifi dhabe san booda tabaafi je’ee hoggaasuma dhufee deebiseefi ergamaan rabbi aleeyhi sallaatu wassalaam bira dhaqee sahaabtichi rifatee kun hagam akka rifate ergamaa rabbiititti himate ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam
لا تروع المسلم فان روعه المسلم ظلم عظيم
Aboo nama muslimaa keessan tokko hin rifachiisinaa obboleessa kee rifachiisuun rabbi biratti miidhaa guddoodha zulmii guddoodha ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wasalaam nu dhoorke amantiin islaamaa nama muslimaa tokko rifachiisuun jecha keessattis gocha keessattis ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hadiisa sahiiha biraa keessatti
من اشار الى اخيه بحديد
Namni obboleessa isaatti haaggate takkaahuu ablee qaramtuudhaan obboleessa isaa namni sodaachise
فان الملائكه تلعنه
Malaykaan isa abaarti
حتى يدعو
Hanga dhiisuu obboleessa isaa san sodaachisu san hanga dhiisutti malaykaan isa abaarti
ولو كان اخاه لابيه وامه
Obboleessi inni sodaachisu kun obboleessa muslimaa qofa osooniifi hin taane odoo  obboleessi isaa kan abbaa fi haadhaan tokko yooniifi ta’ellee yooniifi ableen sodaachise malaaykaan isa abaarti hanga gocha san dhiisutti ja’an ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nama muslimaa sodaachisuun nama muslimaa tabaafillee haa ta’uu nama muslimaa akka rifatu godhuun dhorkaadha taphaaf immoo akka itti dhorkaadhaa ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa sahiiha keessatti
من اخذ متاع اخيه لاعبا او جادا
Namni meeshaa obboleessa isaa tabaafis tahee dhugaafis fuudhee jalaa dhokeesse
فليردها اليه
Aboo gama isaa haa deebisuu ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam waa takka isiniif hin godhu obboleeyyan keessan hin rifachiisinaa piraanki jettanii tabaafis takkaa sooshaal miidiyaa gubbatti youtube keessan akka ummanni isiniif laalu tahuu waan adda addaa fi kijiba tokkoffaa kijiba of keessaa qaba wanni dalagaa jirtu sun kijiba kan lammaffaadhaa nama muslimaa tokko rifachiisuudha amantiin islaamaa nama rifachiisummoo nu dhoorkite jechuudha amantii islaamaa qofaa miti beeyladaallee rifachiisuu nu dhorkite ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nu dhorke gaaf tokko ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gurbaa re’ee qalu obboleeytii isaa biratti re’ee obboleeyyan 2 tokko cinatti hoggaa qalu arke sani ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam maaliif akkana goota maaliif hoggaa 2 ajjeesta tanallee lubbuu itti guraartee taanillee ofiifuu ajjeeftee maalif du’a lama goota je’eenii ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam  hattaa beeyladaa akka hin sodaachifne hadiisa ibnu mas-uud keessatti ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam ibnu mas’uuditti akkana ja’a gaaf tokko ergamaa rabbii wajjin imala baaneeti karaa deemaa turre kana muka takka jalaa qubannee ergamaa rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam wajji osoo qubannee ta’aa jirruu muka jala muka sanirra shimbirroo hedduutu ture sahabaa keessaa shimbirroo xiqqoo fuudhaniti itti taphachuu turan kana haati shimbirroo sanii ergamaa rabbii aleeyhi salaatu wassalaam  bira dhuftee iyyitee afaan beytuun ergamaa rabbiitti hoggaa himatte ergamaan rabbii sahabaa wali qabee
منفجع هذه بولدها

Aboo shimbirroo tana ilma isiitiin namni rifachiise isinirraa eenyu ja’aniin ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hoggaanii fi akkanatti gaafate sahabaan nutii bar yaa ergamaa rabbii ja’aniin aboo itti deebisaa gama isii deebisaafii hin rifachiisinaa je’e ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam  hattaa beeyladaahuu rifachiisuu amantiin islaamaa nu dhoorkite
وما ارسلناك الا رحمه للعالمين
Rahmata aalama guutuudhaaf akka godhu rabbiin subhaanahu wata’alaa akka godhuuf amantii islaamaa nuuf erge obboleeyyan kiyya kabajamoo fi qaalii yaa warra piraanki jettanii maqaa adda addaatiin diraamaas jettanii waan feetan haa tahuu nama muslimaa tokko rifachiisuun dilana dhorkaadhaa jechu
عن جابر رضي الله عنه قال نحى عن النبي صلى الله عليه وسلم ان يتعاطى سيفا مسلول
Ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam jaabir irratti radi’allaahu anhu ergamaa rabbiitirraa odeessan ergamaan rabbii nu dhoorke seeyfii qartuu akka wali kannan ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam nu dhoorkee ja’an hadiisa biraa keessatti ergamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam gosa lama
من صلى احدكم سيفه
Namni seeyfii isaa qare namni ablee isaa isinirraa qarate
فاراد ان يعطي اخاه
Akkasuma ablee qartuu kana obboleessa isaatiif kennuu yoo barbaade
فليغمدها ثم يناوله
Ablee qartuu san qara san qabee obboleessa isaa akka hin rifachiisnetti ablee san itti haa kennu argamaan rabbii aleeyhi sallaatu wassalaam hattaa hoggaa kannitaniif qara gad deebisaatii obboleessa keessanii kannaa hin rifachiisinaa ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam  ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa biraa keessatti namni isinirraa ablee takkaahu meeshaa waraanaa baadhatee jiru masjiida keenya akka nutti hin seenne yooniif kan seenu tahe ofirraa baasee lafa kaayee nu wajjin haa salaatu ja’an ergamaan rabbi aleeyhi salaatu wassalaam obboleessa isaa kan wajji salaatu kana akka hin rifachiisneef obboleessa isaa kana kan masjiida jiru kana qalbii isaa keessa akka waa finneef ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam meeshaa waraanaa baadhatanii masjiida hin seeninaa yoonif seentan lafa ofirraa kaayaa salaataa ja’a aleeyhi salaatu wassalaam hadiisa tokkooniin goolaba ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam tokkoon keessan hoggaaniifi nama sadiin deemtan yoo namni lama iccitii dubbachuudhaaf achi kan bahu tahe obboleessa isaa ka irraa iccitiin achi baatan kana khobaa dhiisuu duratti dhiifama gaafadhaa ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam akka qalbii isaa keessa hamtuu akka inni yaaduu hin godhinaa ja’a ergamaan rabbii hamtuu akka inni yaadu hin godhinaa akka hamtuu hin yaanneef dhiifama gaafadhaa ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam li’annahuu nama mu’minaa sodaachisuun nama mu’minaa rifachiisuun akka yaaddawan godhuun rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa hin jaalatu nun ja’a ergamaan rabbii aleeyhi salaatu wassalaam obboleeyyan kiyya kabajamoo fi qaali kaniin amma dubbadhe kun hadiisa ergama rabbiitii aleeyhi salaatu wassalaam namni rabbii fi ergama isaatti amanu ka jiraatu ta’e talagaa waan dalagaa jirtan kanarraa nama muslimaa akka waliigala sodaachisu jechaa fi gocha keessattillee maaliif taphaa fi dhugaafillee maaf hin taane dhoorkaadha haraam callaa obboleeyyan kiyya irraa haa fagaannun isiniin ja’a aayata rabbiitiin subhaanahu wata’ala goolabna
والذين يؤذون المؤمنين والمؤمنات بغير ما اكتسبوا فقد احتملوا بهتانا واثم مبينا
Isaaniiwwan nama muuminaa dhalaa fi dhiiraa akkanumatti miidhaa irratti gaggeessan dhugatti cubbuu fi dilii guddoo badhatanii jiran ja’a rabbiin subhaanahu wata’alaa obboleeyyan kiyya irraa haa fagaannu badii tanarraa lubbuu teenya haa qusannuun isin ja’a yooniin dogoggore lubbuu tiyyarraayi yoonin haqa qunname rabbirraahi assalaamu aleeykum warahmatullahi wabarakaatu.

Gaaffiilee kitaaba asaasiyyaataa keessaa qophooyte tanaan of madaali

Gaafiilee eegaluuf bakka armaan gadii “Start” ja’u tuqi 👇👇👇👇