Dhiqannaa irraa wanni barbaadamu bishaan qaama guutuu wal gahuudha. Haaluma fedheenu qaama guutuu bishaan wal geenyaan dhiqate namni sun. Osoo miilarraa ol eegalee dhiqates bishaan qaama guutuu wal geenyaan dhiqate. Garuu Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasallam akka dhiqatetti dhaqachuun jaalatamaadha. Rasuulatti hidhachuutu irra caala, irra guutuudha.
Dhiqatinsa keeysatti dirqamni waa lama:
1- Niyyachuudha. Dalagaan hundi niyyaadhaan wal dhabdi. Namni qaama qabbaneeyfachuuf dhiqatuu fii kan janaabdaa ifirraa dhiqu yaadni isaanii tokkoo miti. Yaada santu Niyyaadha.
Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasallam “Dalagaan Niyyaadhaani (guutamti), Nama hundaaf waan inni Niyyateetu tahaaf.” je’an. Hadiisa Sahiiha beekkamaadha.
2- Bishaan qaama guutuu wal gahuudha.
*Wanni lamaan kuni argamuu qaba, dhiqatinsa Janaabdaa guutuun argamuuf.
Tartiibni ykn akkaataan dhiqannaa jaalatamaan:
1- Niyyachuu
2- Harka lameen dhiqachuun jalqaba osoo weelkaa keeysa harka hin keenye.
3-Qaama saalaa dhiqachuu
4- Eega Qaama saalaa dhiqatan harka lamaan ammas dhaqachuu.
5- Wudu’a akka Salaataaf godhatuu san godhuu [Miila lamaan qaama eega dhiqate dhiqata, Garuu gariin Ulamaa’ii Miilas hogguma Wada’u godhu san dhiqata je’an]
6- Mataa dhiqachuu itti aansa. [Dubartiin mataa dhawattu hiikuun irratti dirqamaa miti, garuu Rifeensa isii bishaaniin rirriydi akka seenuuf, eegasii mataa irratti bishaan if dhangalaafti bishaan suni rifeensa dhawamaa san keeysa seenee fi seenuu baate kana goonaan dhiqannaan isii guutuudha]
7- Eeganaa bishaan qaama biroo irratti naqachuudha, wanni jaalatamaan gama mirgaatiin eegaluudhaan bitaa itti aansuudha.
8- Eegasii bakka itti dhiqaterraa xiqqo achi siqee miila dhiqata, Rasuulatti s.a.w hidhatuuf jecha. Ragaan tartiiba ykn akkaataa dhiqannaa kanaa Hadiisa Rasuulaati sallallaahu aleeyhi wasallam.
Ayyoo teenya A’ishaa irraa odeeyfame, akki jette: “Nabiyyiin hoggaa janaabdaa irraa dhiqatu, Harka dhiqachuun jalqaba, Eegasii Harka mirgaatiin bishaan naqachaa bitaan qaama Saalaa isaa dhiqata, eegasii Wudu’a Isaa kan akka salaataa wudu’ata, Eegasii bishaan fudhatee hundee rifeensa mataa Isaa keeysa quba Isaa nannaqa, hanga bishaan wal gahee hubatutti (akkas godha), Mataa isaa irratti bishaan hogga sadii naqata, eegasii qaama Isaa kan haferratti bishaan naqa, eegasii miila isaa lamaan dhiqata. Bukhaarii fi Muslimtu Hadiisa kana baase.
Hubachiisa dhiqannaan walitti hidhata qabu:
1- Dubartiin mataa dhawattu hidhaa rifeensa isii hiikuun irratti dirqama miti yeroo Janaabdaaf dhiqattu. Bishaan matarratti naqachuun isiif gaha.
Ragaan kanaa Hadiisa Ummu Salamaati.
Ummu salamaan Rasuulaan s.a.w akki jetten “Yaa Rasuula Rabbii! Ani dubartii rifeensa isii dhawaa jabeeysitu sanirraahi, Rifeensa kiyya nan hiikhaa dhaqannaa janaabdaatiif?” Rasuulli s.a.w “lakkii, wanni siif gahu mataa keetirratti bishaan marraa sadii hammaaruudha (naquudha), eegasii ifirratti bishaan neeyxee qulqulleeyfatta.” Muslimi fi warra biraatu gabaase.
Hadiisa kanarraa wanni hubatamu dubartiin Janaabdaaf dhiqattu mataa isii hiikuun irratti dirqamaa miti yoo dhawamaa tahe.
2. Dubartiin yeroo heeydii fii dhiga dhala boodaa irraa dhiqattu, jibrii irratti waan akka miskii (waan urgaawu) neeyxee saniin bakka dhiigaa sanirra baasuun jaalatamaadha.
3-Jaarsaa fii Jaartiin saafaa tokkorraa ykn mana dhiqannaa tokkotti waliin dhiqachuu ni dandahan.
A’ishaan Rabbi irraa haa jaalatuu akki jette “Anaa fii Rasuulli Rabbii sallallaahu aleeyhi wasallam weelkaa takkarraa dhiqachuu turre.” Bukhaarii fi Muslimtu baase. Kanarra dhaabbachuun jaartiin qaama saalaa jaarsaa laalu dandeeysi, akkasuma jaarsis.
4- Bishaan dubartiin irraa dhiqattee hafe dhiirri itti dhaqachuu dandaha, akkasuma faallaan saniitis.
5- Osoo Namni dhiqannaan irratti dirqama tahe tokko bishaan keeysa lime, Bahara tahuu, laga tahuu, haroo tahuu, Gandaa tahuu (swimming pool), waanuma akkasii kan fedhe san keeysa Niyyaa dhiqannaatiin lime, dhiqannaan Isaa guutuudha. Wanni barbaadamu bishaan qaama guutuu wal gahuudha.
6-Bishaan nama Janaabdaa qaburraa dhimmisu (xab xab) je’u bishaan irraa dhiqataa jiru keeysa ykn kan biraa keeysa bu’us bishaan sun xahara tahuun isaa itti fufa. Ittin qulqulleeyfatuuf ni taha.
7- Namni tokko hoggaa Janaabdaa irraa dhiqate Wudu’a malee dhiqannaan saniin salaatuu dandaha, Hoggaa dhiqatu san wudu’a niyyatuu ykn niyyatuu baatuu dhiqannaa janaabdaa saniin salaatuu ni dandaha. Sabaabaan Isaa Rabbiin nama salaataaf dhaabbachuuf deemu irratti yoo wudu’a caphse wudu’a godhuu dirqama godhe, yoo janaabdaa taate ammoo dhiqachuu qofa dirqama godhe. Rabbiin ol tahe akkana je’e “Yaa warra amantan yeroo gama salaataa dhaabbattan (salaataatti seenuuf kaatan) fuula keeysan dhiqadhaa, harka keeysanis hanga ciqleetti, mataa keeysan haqaa, miila keeysanis (dhiqaa) hanga khoometti (khoomee wajjiin), yoo Janaabdawoo taatan qulqulleefadhaa (dhiqadhaa).” Al-Maa’idaa: 6 Hadiisa keeysatti ammoo Aa’ishaan akki jette “Rasuulli s,a.w hin wud’atu eega janaabdaa irraa dhiqate” Tirmiizii gabaase.
Ammoo dhiqannaan Janaabdaa malee jiru kana jala hin seenu. Dhiqatinsa biraa namni dhiqate wudu’a godhuun irratti dirqama eega gaama dhiqate booda salaatatti seenuuf.
8- Janaabdaa irraa daddaffiin dhiqachuun dirqamaa miti garuu jaalatamaadha. Namni Janaabdaa qabu osoo hin dhiqanne nama biraa waliin taa’uu, magaalatti bahuu, haajaa biroo fixachuun isaaf hayyamama. Wanni kana dhorgu tokkolleen hin jiru.
9- Namni Janaabdaa irraa dhiqatu qaama rirriguu fi hohhoquun irratti dirqamaa miti. Wanni barbaadamu bishaan qaamarra bahuudha, wal gahuudha.
10- Dogongora gurguddaa irraahi dubartoonni tokko tokko mataa dhiisanii qaama biraa qofa dhiqachuun. Kuni Janaabdaa irraa dhiqachuu hin tahu, namni beekaa kana dalagu dilaawaadha.
Maddi: At-Tamaamu Al-Minnaah fii Fiqhi Al-Kitaabi wa sahiih As-Sunnaah, Fuula 115-119